Girls just wanna have life, laugh, and yes, muscles.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Mitäs laitettais?


Lähdinpä melkein extempore Turkuun Maaritille, tosin vetoapuna itse Maarit joka "taas" keskiviikkona käväisin Heltsinkissä sovittamassa biksut, joista tulee BTW mahtavat!, ja näkemässä järjen ääntään aka valmentajaa. Ysiltä illalla nää tytöt sitten hyppäs (siitä oli kyllä hyppy kaukana) junaan ja nokat kohti Turkua. Meno oli melkoisen väsynyttä, mulla oli takana suht alhaisilla kaloreilla suoritettu kuntonyrkkeilypäivä ja Maaritilla jalkajumppaa ja posettelua. No juna oli sopivan tyhjä ja saatiin rauhassa heittää kehittynyttä läppää, tokkapa sitä kai muutkaan ihmiset pystyis estämään?

Nyt aamulla Maarit lähti kunnon kansalaisena töihin ja meikä urheilupuistoon mäkijuoksun ihmeelliseen maailmaan, sen verran ADHD-mieliala mulla on (HUOM! ei näy mitenkään fyysisenä aktiivisuutena, harmi...!) etten pysty edes sitä 25 minuuttia vain juoksemaan, vaan loppuun pitää aina jotain soveltaa ja keksiä vaihtelua. No ei tuo vaihtelu kyllä syntikään varmasti ole, ja pääasia että syke nousee eikö. Iltapäivällä vielä salille "pyörimään", vetävien treeniä olisi mulla ja Maaritilla vissiin posettelua, hirvee NARSISSI!

Pirteistä junamatkaajista vähän kuvamatskua kyljessä, alkaa noi meikkituotteet muutenkin olemaan jo vähän vieras käsite ;D.

-E

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Vähän lämpöö si!

Hellureii!!


Kuten ilmi on tullut Helsingissä olin taas pyörähtämässä ja ajatuksia taas ERÄÄN dieettitoverin kanssa vaihdettu.. Paljon toi ravinto ja henkinen puoli puhuttaa meitä (puhun meistä vaikka ollaan eri yksilöitä, mutta Emma, tää on yhteinen blogi, joten olemme yhdessä kaksikko..tai kahdestaan yksikkö;D). Ne hetket kun jaksaa toisen kanssa kommunikoida (niitä hiljaisia hetkiä on koko ajan nimittäin enemmän ja enemmän, tosin yksikään sekunti ei oo yhtään vaivaannuttava) on aika paljon tuolle aihealueelle omistettu. Siis ruualle ja henkiselle puolelle. Treenit kun tulee suorittamisen kautta aina tehdyksi:D Kyllähän tää kisaaminen puhuttaa muutenkin kun molemmat on ensimmäistä kertaa "veneessä", mutta tuo ruokapuoli on noussut erittäin tärkeäksi osaksi koko projektia. Nyt tutustuin ensimmäistä kertaa Ayurvedan kiehtovaan maailmaan. Tietoni tuosta on vielä äärimmäisen pieni, mutta pienin paloin ahmin aiheesta enemmän, jotta asian sisäistäisinkin tällä kapasiteetilla. Selvitin kuitenkin nopealla katsauksella (sitä tosin ei nopealla katsauksella kannata tehdä) oman kehotyyppini. Nyt on sitten selvitetty mm. omalle kehotyypille sopivat mausteet, ruoka-aineet jne. Mielenkiintoista. Tämäkin!:)

Treenit helteessä on sujunut suht hyvin. Jalat keräävät edelleen nestettä työpäivien ja kuumuuden takia. Sitä ei vaan pysty ymmärtämään, miten keho reagoi rasitukseen ja ilmaan. Varsinkin painoa alkaa olemaan lähemmäs 20 kiloa vuoden takaisesta vähemmän kannettavana. Ei vaan pysty hyväksyyn et kroppa on herkempi. Vika on jossain muussa..:D

Yksi huolenaiheeni on väsymys mikä näkyy ja tuntuu välillä erittäin rasittavastikin. Vaikka treenien määrä ei todellakaan ole äärimmäisen suuri, vielä, on sitä useasti niin poikki ja pihalla. Jopa tänään, vaikka kalorit huitelevat tankkauksen vuoksi reilusti päälle 3000, on keho enemmän kuin puutunut. Päällimmäisenä syynä tuohon on, etten rauhoitu. Vapaapäivätkin kun menee reissatessa maailmalla. VR vie ja tuo kohtuu hintaan..suosittelen..(saisko siitä sponsoria!?!??!). Oman mielen rauhoittaminen on tärkeää ja auttaisi varmasti jaksaamaan enemmän. Esim koneen ääressä tulee vietettyä niin paljon aikaa, ettei blogin kirjoittaminen tunnu kiinnostavalta. Varsinkaan iltaisin. Silloin kun sitä aikaa on edes hitusen. Ennemmin kirjoittaisi vaikka ajatuksiaan paperille kuin katselisi tätä näyttöä jossa vilkkuu päivätpitkät excel-taulukko kertomassa monta grammaa chia-siemeniä saan tänään syödä:D

Nyt hetkeksi taas jalat kohti kattoa ja mieli rauhalliseksi. Muumeja pari jaksoa siis. Postauksen ei ollut tarkoitus olla negatiivinen vaan lähinnä muistututs itselle, että pitää muistaa rauhoittua. Koko aikaa kun ystävät eivät ole sitä korvanjuureen hokemassa. Valitettavasti.

Nää painostavat kelit painostaa mua entisestään suorittamiseen, ajatukseen, josta pitäis päästä eroon. Viileämmällä ilmalla pääkin kylmenisi:) Uskoisin näin ainakin..


Jahas se on taas puoli tuntia kanamunat kiehunut..tai siis se vesikin on jos vissiin haihtunut kun mitään ei kuulu joten palataan taas OMAN nyrkin ja hellan väliin.. Adios!:)

Ps. Vihdoin on löytynyt oikeä käyttötarkoitus rypsiöljylle: Pyöränketjut toimivat kuin RASVATTU sen ansiosta, ei enää narise:D

*M*

lauantai 24. heinäkuuta 2010

240710

Goooood evening Biiiii******s!

Kun on hellettä, yrittää viimeiseen saakka olla mainitsematta että on kuumaa ja tukalaa KOSKA sieltä se talvi taas tulee ja silloin haaveillaan hellepäivistä ja valitetaan talvesta ja haaveillaan etelänmatkasta. No, valehtelematta olen tänään nauttinut ihan täysillä kylmästä ilmasta iholla, virkistävää! Viime yö tuli nukuttua oikein hyvin, kevyt sauna alle ja huomattavasti viileämpi ilma kämpässä, avoooot.

Maarit kävi taas täällä pyörähtämässä, onpas Mulle kätevää kun Maaritin valmentaja on Helsingissä, näkee kaveria niin usein! Ja sitten tietty tulee venyteltyä hyvin sillä välin kun Maarit posettelee/keskustelee valkun kanssa. Mistä päästäänkin siihen että vaikken todellakaan vietä jalkojen päällä esim. 8 tunnin työpäiviä, tällä hetkellä, niin kyllä ne jalat vaan jumittuu siitä huolimatta.

Pohdin myös mm. ihmisten askeltamiseroja. Itselläni myös ihan normaaliolotilassa (eli plussakaloreilla?) muistaakseni jalat alkaa helposti hapottumaan ihan vain kävellessä, ainakin pidempikestoisesti. Eilen sitten kun käveltiin salilta kämpille Maaritin kanssa, kysäisin että ottaako sillä jalkoihin ja millä tavalla ja ottaako nyt erilailla tai helpommin kuin ns. off-aikana. Siinä sitten pohdittiin miten paljon juuri vaikkapa erilainen askellustyyli, lihastyyppi ym. kaikki mahdollinen voi vaikuttaa ko. asioihin. Mielenkiintoista! No tietty lihaskalvojen kireys on varmasti se joka eniten painaa, mutta on siellä varmasti muitakin tekijöitä. Ja kyllähän esimerkiksi salilla toisella saattaa ottaa maastavedot etureisiin paremmin kuin toisilla menee taas ihan selkeästi p****elle ja takareisille.

Mulla on ollut nyt 3 päivää kevyempää punttitreeniä, on ollut mukavaa jumppailla enemmän tuntuman ja fiiliksen mukaan, kun muuten melkein hampaat irvessä vääntää sitä just tiettyä ohjelmaa, nauran itselleni, mahtavaa suorittamista Emma ;)...

-E

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

220710

Lääkkeitä joka lähtöön.

Surkuhupaisaa, tuo otsikon teksti löytyy painettuna apteekin muovikassista, bongasin eilen liikenteessä erään henkilön kädessä sellaisen, naurattaako edes?!

Juuri tsekkasin vähän mitä olen kirjoitellut viime kerralla, ja huomioin että melkein taas jo viikko kulunut tässä välissä, aika melkeinpä "valuu käsistä", vaikkei se suurempia ahdistuksia aiheuta, on niin kivoja asioita tulossa tulevaisuudessa ettei sitä itsekään ihan käsitä, esimerkiksi juurikin NE kisat, ja mielenkiintoisia työjuttuja. Ja kaikkea muuta kivaa siitä olen varma, en vaan tiedä vielä mitä! u got the point, olen vaan päättänyt että paljon hyvää tulee! ;)

Treeniä alkaa olemaan useimpina päivinä kahteen otteeseen. Kuumien ilmojen vuoksi olen aamuisin käynyt tekemässä esim. mäkijuoksut pois, vaikkakin salilla kävisin ehkä mieluiten aamuisin edelleen :). Päivärytmiä olen koittanut vähän inhimillistää, ja pystynkin jo valvomaan kymmeneen melko hyvin, ja ilman kello heräilen kuuden maissa, kyllä kroppa alkaa jo pitämään huolen ettei jää ilman ruokaa.

Eilen treenirintamalla oli kuntonyrkkeilyä, ja hiki oli ihan mahtava, siitä osaa jotenkin nauttia kun puntilla en tuollaista ole koskaan saanut vielä aikaiseksi :). Tuolla tunnilla jossa käyn, on ensin lämmittelyä varttin verran, sitten sykkeet katossa puoli tuntia ja loppuun jäähdyttelyä. Se euforinen tila kropassa ja mielessä tuolta kotiin kävellessä on ihan mahtava, mitkään normaalisti tuskaa aiheuttavat ajatukset päässä ei tunnu juuri miltään, eli juuri niinkuin pitääkin. Pelkkää seesteistä rauhaa mieli täynnä. Usein kun se ajatusten vuoristorata alkaa pyörimään PIIIIIKKkuisen liian lujaa, tulee mieleen negatiivisia asioita juuri niitä asioita kohtaan jotka todellisuudessa on ne sun henkireiät. Niitä alkaa kyseenalaistamaan jne. Ihmeellistä pään sisäistä matematiikkaa!!

Nyt koitan valmistautua täydellisessä mielen rauhassa mäkijuoksenteluun, peace!

-E


sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

tankkauspäivän riemuja:)

Helle hellii meitä kaikkia.. myös "bodaajaa", joka tekee sisätyötä ja treenaa parhaimmillaan pari kertaa päivässä..näkyy hyvin iholla (ei niin millään tavalla:D). Kisaväriä voi mennä purkki enemmän kuin monella muulla kanssakisaajalla.. Nyt kun mummotaudista on päästy eroon astuu penikkaongelma kehiin..:D Koskaan ei oo hyvä, mutta onneksi lähes jokailtainen putkirullaus antaa jotain helpotusta ongelmaan. Uni on tosin aika katkonaista kun joutuu ramppaamaan vessassa kolmisen kertaa yön aikana rullauksen vuoksi:/ Mutta eipä lähdetä valittamaan. Ainakin lähtee p*askat kuona-aineet liikkeelle. Tänään on takana tankkauspäivä, minkä kruunasi 600g mansikoita:D Nyt on tosin maha piukeena..:D Huomenna olis sit tarkoitus lähteä marjoja poimimaan talvea varten. Olenkin hyvä poimija kun ainuttakaan marjaa ei suuhun eksy...VIELÄ:D


Tänään takana kevyemmän jakson viimeinen treeni. Olen pitänyt kevennystä nyt poikkeuksellisen pitkään kun noiden jalkojen kanssa on ollut vähän ongelmaa. Kevyemmät jumpat on tosin päättänyt puolen tunnin aerobinen osuus, mikä ei ole läheskään niin mukavaa kun punttailu. Sen voi onneksi suorittaa ulkosallakin, mikä onkin osoittautunut mattoa/spinnipyörää huomattavasti mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi.

Viikkoon on sisältynyt Helsingissä vierailua, josta Emma jo mainitsiki. Jokainen reissu on kyllä kultaakin arvokkaampi ollut vaikka siellä tuleekin ravattua joka viikko. Tällä kertaa saatiin yksi murhe vähennettyä: kisa-asun hankinta. Tosin siinä asussa olis syytä näyttää hyvältä, joten murheita ompi vielä paljon edessä;D Nyt olenkin kotiseudulla piipahtamassa ja yritän tuota sosiaalista elämää mahdollisuuksien mukaan ehtiä täällä harjoittamaan. Nyt alkaa vaan jo olemaan päiviä kun oikeasti ei vaan jaksa yhtään mitään tai ketään.. muistutan toisinaan lähinnä pms hirviötä vaikka kuinka noita estrogeenitasojen nostattajia pyrinkin välttämään:D Vapaat menee siis reissatessa ympäriinsä, mikä on toisaalta hyvä juttu. Eipä ehdi kaatumaan kämpän seinät päälle.

Nyt vielä illan viimeisen aterian kimppuun. Palataan ja yritetään palautuakin jossain välissä:)

*M*

lauantai 17. heinäkuuta 2010

170710

Si mennää!

Maarit kävi täällä taas pyörimässä muutaman päivän mun ilona, ja täytyy sanoa että oltiin tosi tehokkaita. Ja pelkästään positiivisessa mielessä, saatiin paljon aikaiseksi kummallekkin tärkeitä asioita; kisabiksu asiat kuntoon (mutkien kautta heh), treenit hoidettiin, hyötyliikuntaa kävellessä ympäriinsä -ja siinä samalla muutamat "juoksevat" asiat kuntoon, nähtiin muutamia kivoja ihmisiä extempore eli sosiaalisiakin oltiin edes pikkuisen, ja käytiin Wellmaxillakin esittämässä kiperiä kysymyksiä, sitten se tärkein; rentouduttiin! (katselemalla Muumeja). Baariin ei taaskaan keretty, DAMN!!!!!


Tänään aamulla kävin veivaamassa jalkoja, pyörytyksen ja tööt -olon merkeissä. Tulipa tehtyä joka ikinen sarja kaikesta huolimatta ja vielä se vartin kävely päälle, voima/kestävyystasoista tosin voi olla montaa, lähinnä negatiivista mieltä! Suihkun jälkeen olinkin jo hieman enemmän läsnä tällä maapallolla ja kotiin päästyä suoritin pienen nollauksen makoillen.

Nyt on muuten käynnissä Tampa Bay Pro missä on ihan huikee "kasa" naiskehonrakentajia, harvinaista herkkua jopa tuolla jenkeissä! Eli kaikki lajista kiinnostuneet kipin kapin vaikkapa tuonne. Vaikeaa valita mitä kuvia linkittäisi, niin monta mielenkiintoista nimeä!


Nyt pitää lopettaa ;) Kuvat siis RX Muscle.com!

-E

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

140710

Piiiiiiic mään.

Olosuhteet ovat kuin esineitä.
Niillä ei ole elämää itsessään.
Sinä saat ne elämään.
(Enrique Simo')

Tärkeä muistutus taas siitä, läsnäolosta hetkessä. Koitan itse päästä tällä hetkellä liiasta ajattelemisesta eroon. Riistiriitaista? tarkoitan siis tulevaisuuden ja menneisyyden turhasta pohtimisesta joka ylikuormittaa mieltä eikä tosiaankaan hyödytä mitään, yksinkertaista matematiikkaa ala Emma.

Tämän hetkinen elämänmenoni, jonka voi kiteyttää vaikkapa sanaan kisadieetti, toki on itsessään oikeastaan vaan pohtimista; olenko aikataulussa, osaanko poseeraukset, puolen tunnin päästä ruoka, hae kaupasta sitä ja tätä, huomenna posetreeni, illalla kävelylle, kahden tunnin päästä treeni, lauantaina jalkatreeni, huomen aamulla intervalli... Niin sitä löytää itsensä salakavalasti suorittamasta noita asioita etukäteen. Mitä jos keskittyisi vaan tekemään juuri tästä hetkestä täydellisen? "Olosuhteet ovat kuin esineitä, niillä ei ole elämää itsessään", mietippä sitä, asiat voivat tuntua juuri niin tyhjiltä (tässä vaan hengaan koneella ja kirjotan blogia ja odotan seuraavaa treeniä jossa kuitenkin epäonnistun ja sen jälkeen on hirvee nälkä!!) tai niin täysiltä ja värikkäiltä ja innostavilta kuin haluat; istun koneella koska haluan jakaa näitä omia oivalluksia elämästäni muillekkin jos ne vaikka ilostuis, odotan seuraavaa treeniä koska jalkatreenissä saa aina takuuvarmasti hyvän tuntuman, treenin jälkeen mieli on rauhallinen ja kotiin päästyäni saan syödä äidin kasvimaalta ihania uusia perunoita mahan täydeltä!


Toinen opettavainen seikka, tai huomio joka ainakin itselleni on merkityksellinen; anna itsellesi lupa olla matkalla. Taas tämä laji on oiva esimerkki ja peili näille ajatuksille; (siksihän me tätä harrastetaan vakaassa viha-rakkaus suhteessa, heh) kehonrakentajana olet fysiikkasi kanssa lopun elämääsi matkalla, aina voit keksiä parantamisen varaa millä tahansa tai jollakin osa-alueella, tästä voinet olla varma! Sama pätee kaikkiin vaikkei kehonrakennus harrastuksena kolahtaisikaan, aina sitä kesämökkiä tai autoa pitäisi rassata, vai mitä ;). Tuo tieto voi olla oikeastaan melko rauhoittava, ei tietoa tekemisen puutteesta. Joten alkukappaleeseen palatakseni, et voi tehdä muuta kuin elää juuri tämän hetken olosuhteista riippumatta täydellisesti, itsellesi täydellisesti. Yksi kisadieetti syksyn 2010 koitoksiin tulee olemaan yksi kärpäsen p***** kokonaisuudessa (jatkoin lajin parissa tai et), tehkäämme siis vuoresta hiekan jyvä, eikä toisinpäin. :)

Vietin juuri 2h linja-autossa ja voin suositella lämpimästi, tai siis viileästi! Siellä ilmastointi pelaa ja oikeastaan olin tosi virkistynyt matkustamisen jälkeen, mitä harvoin voi sanoa parin tunnin istumisen jäljiltä! Joten bussimatkalle vaan jos helteet rassaa! Ja sehän on sitä muodikasta ympäristöä hellivää lähimatkailua ;).

-E

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Kun keho ja mieli ei kohtaa

Lauantai-ilta on mainiointa aikaa kirjoittaa blogia... silloin kun sitä aikaa tuntuu olevan. Parempi sekin kun ei mitään:)

Mieli ja kroppa ei todellakaan kulje aina käsi kädessä ja kropan reagointi esimerkiksi näihin helteisiin, stressiin, väsymykseen, liialliseen liikuntaan, lihashuollon vähyyteen yms yms. (loputon lista) on silmin nähtävissä. Kun kroppa ei toimi halutulla tavalla, vaikuttaa se mieleen. Liiankin paljon. Tällä viikolla tosiaan on pääkoppa ollut koetuksella kun kroppa ja erityisesti jalat ovat keränneet tuhottoman määrän nestettä. ilmeisesti edellä mainituista syistä johtuen. Kun kunto huononee silmissä, alkaa miettiä erilaisia syitä tuolle muutokselle. Ja läskiähän se muutama kilo on, mitkä kroppaan on kertynyt muutamassa päivässä. Näinhän se menee: liikunnana lisääminen+ kalorien laskeminen= läskin kertyminen. Tää yhtälö on suoraan pitkän matematiinkan kirjasta..haastavaa.

Alkuviikon nesteisyys vain lisääntyi loppuviikkoa kohden kun palasin töihin..jalkojen päälle. Jalat muistuttivat päivän päätteeksi mäntytukkeja ja nilkat turposivat kolminkertaisiksi. Hyvänlaatuista turvotusta!??! niinhän se taitaa olla, nesteet suojaa niveliä ja lihaksia, mutta rajansa kaikella!:D Erityisesti söi mieltä se, että mulle sanottiin mummoilla olevan vastaavanlaisia ongelmia näillä helteillä...mitä?!?!??!xD tukisukat siis jalkoihin ja menoks. Suonikohtuja odotellessa:D
Kevyestä viikostakaan ei ole kuin parisen viikkoa, joten en uskonut kroppani olevan väsynyt.. Kevennyksestä päätti puolestani kyllä joku muu, mutta hyvä niin. Treenin ja levon suhteen kun ei taida aina olla mulla järki mukana. Enemmän kun ei ole aina enemmän..tai siis se vähän riippuu..:D

Nyt on keho pikkusen paremmassa kunnossa ja toivo jonkinlaiseen kuntoon pääsemisestä on taas olemassa. Pienistä (mut toisille suurista) asioista välillä taitaa toi pääkopan kasassa pysyminen olla kiinni. Onneks on kuitenkin tukia ja turvia, ettei tarvii yksinään pohtia ihan jokaista ongelmaa:)

Nyt en syvällisemmin jaksa asiaa puida koska nyt on aika mennä nukkumaan. Unikin tekis kuulemma ihmeitä nesteille...Elikä unta palloon..ehkä katson kuitenkin jakson muumeja ja nosta jalat hetkeks ylös sitä ennen.



*M*- niin kuin Mummo

perjantai 9. heinäkuuta 2010

090710

Tarpeellinen yhteiskunnan jäsen?

Ensimmäiset vapaus ahdistukset on koettu, kyllä. ai on ollut tylsää (haha siitäs sai!)? ei todellakaan, en edes tunne käsitettä tekemisen puute. Salakavalasti, "mielen laiskistuessa" pääsee kalvamaan mieleen tiukan pula-ajalta peräisin oleva käsite karusta "todellisuudesta" joka odottaa aina nurkan takana. Juokseehan kerrankin vapaaksi päässyt hevonenkin takaisin turvalliseen talliinsa, huono esimerkki mutta saitte pointin. Edelleen jossakin oman takaraivon junttilassa on sellainen (onneksi nykyään pienenpieni) että aika "pitäisi" pilkkoa tiettyihin osioihin päivän aikana: Työ, harrastukset, puoli tuntia vapaa-aikaa, nukkuminen. Viikko ja viikonloppu. Työvuosi ja kesäloma.

Eihän tuollaiset fiilikset mitenkään yllättämään päässeet, nyt vaan pitää työstää työstää ja työstää, mieltä, siis kropan ohella! En kadu päätöstäni, riskin ottamista, todellakaan, puran vain hieman mieltäni niin ajatus kulkee taas entistä kirkkaammin, toivottavasti sullakin. ;)

Onneksi eilen illalla klikkasin auki Quinoaa! nimisen blogin jonne oli ilmestynyt teksti otsikolla vaihtoehtoelämää, kuin tilauksesta, kyllä mieli taas rauhoittui. Tällä hetkellä muuten luen kirjaa 10 ajatusta ajasta, jossa käsitellään samoja ajatuksia mm. yhteiskunnassa tapahtuvasta evoluutiosta, siitä ettei nuorten pidäkkään enää elää niitä samoja polkuja kuin vanhempiensa ja heidän vanhempien; meidän ei tarvitse enää hyväksyä ajatusmalleja työnteosta ja käsitteitä hyödyllisen kansalaisen mallista. Toinen kirja jonka sain eilen vihdoin päätökseen (niin, kirjat pitää lukea Nopeasti nopeammin nopeammin!?!) oli Platonin harmonisen mielen etiikka (kirjoittanut Juhani Pietarinen), jossa käsiteltiin mm. kolme eri ihmistyyppiä, varsinkin kuvaus epityymisestä ihmisestä oli mielenkiintoinen; osalle täydelliseen tyytyväisyyteen omasta elämästä riittää ajatus tienaamisen ja omaisuuden kasvattamisen mahdollisuudesta; "tuotantoelämään kuuluvat luonnostaan epityymiset luonteet, ihmiset, jotka saavat riittävän tyydytyksen rahan ja aineellisten hyödykkeiden hankkimisesta. Platonille muodostui omien kokemusten pohjalta vakaa käsitys, että kaikissa yhteiskunnissa epityymiset ihmiset muodostavat enemmistön".

Kirjassa 10 ajatusta ajasta (jonka on muuten kirjoittanut Bodil Jönsson) myös käsitellään, tai oikeastaan kirja pohjautunee siihen (en vielä osaa varmasti sanoa koska se on minulla kesken) että ajatuksille ja muutoksille pitää antaa aikaa, ja hyväksyä mm. muutoksen aiheuttaman "välitilan" tuska, joka koituu juuri näistä välivaiheista ja siitä että odottaa muutoksen tapahtumia ja kieriskelee ajatuksissaan päivät pitkät, kliseisesti siis; Kaikki Ajallaan... Loppuun vielä juhannusviikolta kuva, oon ollut laiskana itseni kuvaamisessa, kaikki ajallaan hhehe..

Treenatakkin olen ehtinyt kaiken tämän ajattelun lomassa, ja koitan mahdollisimman hyvin pitää ne erossa toisistaan. Tänään oli kahden jumpan päivä, aamulla punttia työntäville yläkropan lihaksille ja iltapäivästä taas ihmisten hauskuutusta yläkroppa+keskivartalo kuntopiirin muodossa. Lisääntynyt pyöräily on selkeästi vetänyt lonkankoukistajia jumiin (tai koneella istuminen!?), sellainen potkupyörä olis hauska, ja cruiserista haaveilen...

-E niinkui Emma!

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

070710

Muikku!

Alkuviikko meni kestittäessä blogi kolleegaa joka saapui tänne Helsinkiin tapaamaan valmentajaa, ja kai se muakin tuli katsomaan?! :) Päiviin mahtui toki sitä treenailua, ja.. ei muuta. Käytiin me kaupungillakin pyörähtämässä, mutta mun yliaktiivinen rakko ei salli kovin pitkiä shoppailuretkiä, ja siksi toisekseen ei myöskään hermot/mielenkiinto.

Kauppareissulla päädyttiin tutkailemaan kalatiskin antimia ja käteen osui Muikku pakkaus, todettiin että tuotteessa on todella hyvät arvot (proteiinit n.19g ja rasvaa n.3) joten pitihän se ostaa pois. Illalla sitten syötiin muikkuja puistossa (ja nautittiin muiden ihmisten vapaa-ajan vieton sivuvaikutuksista... ), hekumoissaan! oli tosi hyvää joten lämpimät suositukset, ja nautinnon maksimoimiseksi ne kannattaa ahtaa kitusiin ihan turvallisesti oman kämpän seinien sisässä.

Tänään eli keskiviikkona on olo ollut, no jotakin erittäin epämielyttävää, vetämätön, toljottava, seis. Sain Turun suunnalta vähän samantapaista infoa, ettei sielläkään ihan parasta päivää ole vietelty. Toivon tämän johtuvan siitä että a.) ulkona on niin ahdistava matalapaine tai b.) rasva palaa!. Illan kuntonyrkkeily tosin nollasi kivasti tuon olotilan ja nyt jo parempi mieli, hiki virtasi ihan sadistisesti, ihanaa. Aamulla tein trooppisen posetreenin ja päälle lihashuoltoa ruoka-aikaa odotellessa. Nyt voikin jo kömpiä  peiton alle, huomenna mäkijuoksua ja kuntosalia!

Nyt saisi tulla ukkonen :)

-E

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

aa...viikko meni jo!!!

Viikko siis taas takana päin ja kaikki sen sisältämät minuutit käytetty tehokkaasti.. Ihmisen pitää olla tehokas!!!;D Elikä viikolla olleet vapaapäivät sujuivat rattoisasti Suomea kiertäen. Ensin muutto Kuopiossa asunnosta toiseen ja seuraavana päivänä päivävierarailulle Helsinkiin treenaamaan pullistelua ja viettämään aikaa hyvässä seurassa.. Muuten viikko onkin mennyt töiden ja treenien parissa.Yllättävää.. Kuka on muuten keksinyt välivuoron!?? tarkoitan aikaa esim. 11-19 Ei siinä ole mitään järkeä tai inhimillistä!!!

Kuopiossa muuton asunnosta toiseen tein tosiaan kolmessa tunnissa, koska pakettiautoa ei pidemmäksi aikaa saanut. Muuttotoveriksi sain meidän tiimiläisen juniorikisaajan, joka oman aamuintervallinsa jälkeen pohkeitaan uhmaten kipitteli iloisesti portaita edestakaisin laatikkokuormat käsivarsillaan. Harvemmin noin kärsivällisiin dieettaajiin törmää. Varsinkin jos yhteistyökumppanina olen minä:D Kiitos vaan tuhannesti vielä avusta:)

Kyllä muuttaja on parsansa ansainnut. (Huom! kengät vain muuttotarkoituksessa)

Emman rohkeita tekoja ihaillen itse pinnistelen minimaalisen vapaa-aikani kanssa, mutta olen kiitollinen työtovereistani, jotka kruunaavat tuon hyvän kehon ja mielen ruokamekan. Heidän ansiostaan paikalle raahautuminen ei tuota tuskaa:) Ja nyt kun vihdoin olen päässyt kolmen asunnon loukusta kahden asunnon "inhimillisempään" yhdistelmään jää tuota rahaa duunista muuhunkin. Kuten Helsingissä vierailemiseen ja olenkin käynyt tunnollisesti siellä joka viikko valittamassa kuntoani ja nesteisiä nilkkojani ;b Poseeraaminen kun on melko hankalaa yksinään opetella ( tai sitten olen liian laiska yksinoppijaksi tälläKIN saralla), on pakko mennä toisen patisteltavaksi. Muistakaa vastasisaret: vatsa sisään! Kauheen vaikeeta asia nimittä sisäistää:D

Sitten muutama sananen treeneistä. Elikä tällä hetkellä viikkoon sisältyy kuusi punttia, pari intervallia ja tuota lenkkiä kolme kappaletta..joten vapaisiin minuutteihin saadan vielä lihashuoltokin mukaan;)
Nyt tankkauspäivän viimeisen aterian kimppuun ja nukkumaan!

Nauttikaa ilmoista! Niin teen mitäkin (valkoisesta seinästä ei erottais:D)
*M*

040710

Kulutusta kulutusta kulutusta, rahan, ajan ja KALOREIDEN.

Päiväduunaamisen jäätyä olen pyrkinyt pitämään peruskulutusta suht samalla tasolla, no ihan 8 tuntia en ole ympäriä kaupunkia kävellyt, mutta esim. pyöräillyt kiertoteitä salille, jättänyt julkisten käytön vähemmälle jne...

Eilen meillä oli Ninnun kanssa Tunnin kestänyt HC-back to nature-patikointi retki Nuuksiossa. Reitti oli 4 km pitkä ja sen nimeä en tähän hätään muista. Enemmän ja vähemmän kivistä ja juurista ja mäkistä polkua. Erikois-esteinä piti ohitella erisuuruisia reitillä olleita perheitä. Tosiaan tunnissa selvittiin tuosta matkasta suhteellisen rennolla vauhdilla.

Uuvuttavan retkeilyn päätteeksi ajettiin turvallisesti salin läheltä löytyville kallioille, ja nautiskeltiin eväitä. Saatiin nautiskella myös erään Ihmisper**en tosi hyvistä jutuista ihan kahteen otteeseen, ihmiset+alkoholi..ei siitä sen enempää. No eipä tuo millään tavalla päivää onnistunut pilaamaan, tuli vaan taas vahvistusta näille omille elämän arvoille.

Ennen retkeä olin aamulla treenaamassa jalat. Liikkeinä vaakahackkia, ojennuksia, koukistuksia, askelkyykkykävelyä, pohkeita ja vielä vatsaa. Treenin päätteeksi kävelymattoa 15 minuuttia. Olen hehkuttanut muutamille läheisille uutta taitoani; pystyn lukemaan lehtiä kävellessäni matolla, ennen teksti hyppi ja pomppi miten sattuu, kaikkia (tärkeitä!!) taitoja siis voi harjaannuttaa.

Lauantain iltapäivä ohjelmassa oli vielä kävelyretki Wellmaxiin, Douple Pro pääsi aamulla loppumaan, muutama muukin purnukka ja pussukka taas tarttui kainaloon. Ja hei muuten, Wellmaxissa on tosi hyvä valikoima näitä superfuudeja jos ne kiinnostavat (WARNING: lisäävät mm. tietoisuutta jonka jälkeen on kauhean hankala tehdä mitään perusduunia?! hehhe). Otin kokeiluun Chia siemeniä; paljon omega 3:sta, antioksidantteja, kuitua, "hyytelöityy" liottaessa, ja vielä vitamiinejakin. ;)

Tuo treenikuva on otettu juhannusviikolla, en siis pumppaile olkapäitä jalkatreenissä, ainakaan jos joku on näkemässä (niin joko arvaatte miksi treenaan aina niin aikaisin?! hheh..)

-E