Hilsen fra Norge

Hei till alle!

Selailin blogia tarkistaakseni koska sitä viimeksi onkaan näytön täältä päästä näpytellyt tekstiä ja reilu vuosi siitä näkyy jo kuluneen. Kirjoittamisessa olleen tauon taustalla ei suinkaan ole kiinnostuksen lopahtaminen vaan ajan rajallisuus (mikä toisaalta vaikuttaa myös edellä mainittuun asiaan). Ei sinänsä mikään yllätys, mutta kieltämättä blogin kirjoittaminen on viime aikoina pyörinyt paljon mielessä. Varsinkin kun tällä hetkellä elämässä on tapahtunut aika isojakin juttuja, joita olisi mukava jakaa muillekin. Nytkään en pelkkää punttipäiväkirjaa tänne päivittele, mutta toki siitäkin voi jotakin mainita, se kun on ollut tän blogin alkuperäinen tarkoitus;)

Elikä minulle kuuluu nyt oikeinkin hyvää. Toki tuohon reilun vuoden mittaiseen päivitystaukoon on mahtunut enemmän ja vähemmän noita grumby-päiviä, mutta niistä on turha puhua enempää. Ketään tuskin kiinnostaa ne epäonnistumisen tuntemukset, jotka eivät kuitenkaan oikeasti ole edes vakavia. Tällä hetkellä asustelen Norjassa, tarkemmin sanottuna Bergenissä. Syy muuttooni tänne kiehtovaan, mutta valitettavan ylihinnoiteltuun maahan on vaihto-opintoni mahtavassa Bergen Academy of art and design-koulussa. Opiskelen siis muotoilua ja tänä syksynä olikin viimeinen mahdollisuus poistua opintojen aikana ulkomaille. Päivääkään (tämän reilun kuukauden aikana;)) en ole katunut. Aika mieletön maa ja kaupunki vaikka nuukan ihmisen saakin toisinaan hermoromahduksen partaalle.

Asustelen noin 20 min ratikkamatkan päässä keskustasta, paikallisten silmissä huonolla ja vaihto-oppilaiden valloittamalla Fantoftin alueella. Asuntoni on kallis (luonnollisesti), mutta myös melko melko huonossa kunnossa. Toisaalta pääsinkin yksiöön asumaan solukämpän sijaan, jossa keittiön olisin jakanut parhaimmillaan kahdeksan muun asukkaan kanssa. Voin vaan kuvitella sen keittiön puhtaiden ja ruuanlaiton helppouden, vaikka minun ei ole niin väliä pääsenkö laitttamaan ruuan heti vai vasta kahden tunnin päästä;D Hienoa asuinalueessa kuitenkin se, että kuntosali on noin 200m metrin päässä kotioveltani. Luksusta! Tietenkin ulos astuessaan hyviä lenkkipolkuja ja intervallimäkiä on vaikka kuinka paljon. Treenailemaan on siis päässyt mainiosti ja sali erittäin monipuolinen. 
 

Paljon jäi sanomatta, mutta  jätän ajatusten virtaa seuraaville päivityksille. Nyt on aika siirtyä lauantai-illan viettoon!

Se deg!

Myrskyyn vai tyyneen. Syy olemiseen ja olevaan, ja mikä lienee syy olemattomaan.

Lähde: http://aquaeden.com/pond-pictures/Water%20Elements/slides/water-ripples.jpg

Tänään kirjoitan siitä miksi pienet kivet ovat merkityksellisiä. :)

Osallistuin heinäkuun lopussa Piet Nibbelinkin hevostaitoklinikan kuunteluoppilaaksi. Päivi Peusan blogista voit lukea lisää kurssista. Minulla on ollut ilo tämän kesän aikana opiskella pintaraapaisun verran muutaman eri opettajan ohjauksessa luonnollista hevostaitoa. Ja tämä opiskelu tulee samaan jatkoa syksyllä kun talouteni on taas vankemmalla kivijalalla kesän jälkeen. :)


Kuvassa kurssin oppilas ja Piet. "Laske puita" - Piet kehotti
usein, näin oppilas sai laskettua paineen ja vaatimisen energian
jota käytti hevoseen / joka jäi päälle harjoituksen jälkeen.
Kuva: http://paivintalli.blogspot.fi/.

Eräs kuvaus jäi mieleeni, Piet käytti tätä useamman kerran opettaessaan sitä, millaisessa olotilassa meidän tulisi kohdata hevonen (miksei ihminenkin). Luonnollisen hevostaidon kulmakiviä on ns. mikroliikkeillä kommunikointi hevosen kanssa; ajatuskin voi riittää. Ihmisten välinen mikroliike kommunikointi on surkastunut, mutta hevonen on meille tässä(kin) asiassa oiva opettaja.

Mutta takaisin siihen kuvaukseen josta tahdon kertoa.

Mietippä jos sinulla on pikkuruinen kivi, ja heität sen valtoimenaan myrskyävään mereen. Näkyykö kiven vaikutus aallokossa mitenkään?

Lähde: http://thehomesteadresort.com/blog/wp-content/uploads/2010/10/chilling-storm-500x375.jpg

Aivan, tuskimpa.

Mitäpä jos heität saman pikkuruisen kivesi tyynenä lymyävään lammeen? Aivan. Näet useita rinkuloita, kuulet jopa äänen, kiven vaikutus tyynessä lammessa kestää hetken (juuri tarpeellisen ajan), jonka jälkeen lammi tyntyy.

Lähde: http://cdn.c.photoshelter.com/img-get/I0000dKP2_JYXSR4/s/860/860/Pond-Refection.jpg

Kiehtovaa, selkeyttävää.

Tämä peilaa taas loistavasti kaikkeen olemiseen ja olevaan, ja lienee syy olemattomaan. Jos olosuhteemme ovat ns. myrskyä, elämme hälinässä, Oman nyrkin ja Oma hellan välissä jne, tiedät mitä tarkoitan. Jos teemme em. olosuhteiden vallitessa pienen muutoksen, emme huomaa vaikutuksia ja toteamme ne sitten turhiksi tai heittelemme isompaa murikkaa ja ihmettelemme vieläkin miksi emme pysty vaikuttamaan aallokkoomme. Täten havittelemme aina Suuria Elämänmuutoksia; muutan kaiken kerralla, heti huomenna tai maanantaina (haluan kuivata koko meren prkl).

Mitäpä jos ensiksi rauhoittaisimme olosuhteet, päämme, ympäristömme, mielemme. Myrskyistä peilityyneksi pinnaksi. Sitten vaikutamme pienillä asioilla; heittelemme yksi kerrallaan pieniä kiviä, joiden vaikutus kestää, ja tyyntyy juuri sopivan ajan kuluttua. Emme heitä kourallista pieniä kiviä, vaan odotamme aina rauhassa lammen tyyntymistä,

jotta taas pienellä murusella on mahdollisuus vaikuttaa.

- Emma :)

"Olet nyt sitä mitä teit aikaisemmin ja sinusta tulee se, minkä teet nyt."

Lähde: http://www.orkugifs.com/en/

Lähde: www.fbcoverstreet.com

Lötköpötkö "treenin" jälkeen ylläolevat lainaukset ovat paikallaan. Onneksi oli kuitenkin hyvää seuraa salilla, Maarit :).
Lomaillessa on tullut keksittyä hauskoja treenivirityksiä; avustettuja leuanvetoja palotikkaissa, pystypunnerrusta ja kulmasoutuja koivutukilla ja pomppuja.

Kuvia viime kesän pihajumpasta:

- Emma :)

Don't be the Body Police

"Concern yourself with yourself. Lead by example. Keep your negative thoughts about others to yourself and try to change your thinking. Focus your energy on doing positive things for yourself.   Don't be the Body Police. Don't be the Health Police. And don't be the Food Police."
Lähde.

Taas hyvää pointtia, koskaan ei voi tietää mitä toisen kehossa, mielessä tai elämässä tapahtuu tai on tapahtumatta (!!).. Itse en ole suoranaisesti keneltäkään mitään ikävää kuullut päin naamaa, mutta aina löytyy idiootteja jotka ovat arvostelemassa muita päällepäin näkyvän kunnon perusteella. Think about it.. (ja kyllä, itsekkin tähän arvosteluun ja poliisin toimiin sortuneena liian usein) "Focus your energy on doing positive things for yourself"  lisäisin vielä: and others, <3.

- Emma :)

Tarpeettomia rajoja

Kirjoittelin hieman ajatuksiani toimintamalleista, uskosta ja luottamuksesta, ja taas vähän fitness kiikareista.. Asialähteiksi kokosin ajatuksia urheilijoilta.

Jotkut vannovat loppuun asti vietyjen avustettujen pakkotoistojen nimeen ja toiset pitävät tätä lihaskasvun ehkäisevänä harjoittelumuotona ja muistavat lopettaa sarjansa muutamaa toistoa ennen uupumusta.

Uimari Eetu Karvosen blogista: "Asioiden mittaaminen usein johtaa uimarien mielikuvituksen rajoittamiseen jossa uusien asioiden kokeilu ja kehon kuuntelu jää välistä kun tavoitteena on enää ainoastaan saavuttaa mahdollisimman hyvä aika tai tietty vetomäärä jne.. Mielestäni uinnin päätarkoitus olisi kuitenkin löytää keinoja nopeampaan etenemiseen ja kehittää kykyä arvioida omaa tekemistään yksilöllisesti."

Tästä asiasta ollaan yksimielisiä: tärkeintä on rasittaa lihas maksimaalisesti (ainakin jossakin vaiheessa harjoitusjaksoa) ja sen jälkeen palautua siitä hyvin. Tarvitaanko tähän joka viikko progressiivisesti lisääntyvät sarjamäärät tarkoin määritellyissä liikkeissä? ja lepoviikko/jakso vain joka viides viikko? Toki on henkilöitä joita mitat ja määreet motivoivat, mutta toiset tallaisivat mieluusti fiilispohjalta (muttei välinpitämättömästi).

Sanna Eloranta kirjoittaa: "Ylitreenaamista on vaikea tunnistaa, koska toisen keho voi ajautua negatiiviseen väsymystilaan jo kolmella treenillä viikossa toisen kestäessä yli seitsemän treeniä... Omasta kokemuksestani voin sanoa iän ja ylirasituksen opettaneen. Viisi vuotta sitten kuvittelin kehoni kestävän mitä vaan. Jos olin väsynyt pieksin itseni kahvilla, kofeiinitableteilla ja tahdonvoimalla eteenpäin. Treenin väliin jättäminen tai keskeyttäminen oli heikkoutta. Tein parhaani ja ”kaiken oikein”, silti en saavuttanut haluamiani tuloksia. ... todennäköisin treenikehityksen hidastaja on liika yrittäminen. Jatkuva kontrolli hukuttaa alleen kehon viestit siitä mitä se oikeasti tarvitsee. "

Voiko kehittyä fiilistelemällä? voiko kehittyä ottamalla päivän kerrallaan? voiko kehittyä poikkeamalla ohjeista (omista tai muiden) tai joustamalla suunnitelmista? voiko kehittyä tekemällä asiat nyt eri tavalla kuin aikaisemmin jolloin kehityin? Onko tarkoitus toimia kuin kone annetuilla ohjeilla? Yllä Eetu sanoo "Mielestäni uinnin päätarkoitus olisi kuitenkin löytää keinoja nopeampaan etenemiseen ja kehittää kykyä arvioida omaa tekemistään yksilöllisesti".

Miten suuri on omavastuu omien tuntemusten kuuntelusta? Voiko omiin tuntemuksiin luottaa?



Lisää Eetulta: "Nyt onneksi jo tajuan että urheilussa ei ole kyse siitä kuka pystyy elämään kaikista kurinalaisimmin ja uhraamaan eniten elämässään vaan siitä kuka on ensimmäisenä maalissa. Jos teet tiukkoja suunnitelmia siitä kuinka kauden tulisi edetä, kuinka sinun tulisi nukkua, mitä tulisi syödä ja pidät niitä absoluuttisen tärkeinä menestyksellesi tulet väkisinkin epäonnistumaan ainakin jossain ennalta tehdyssä suunnitelmassa. Tämä huojuttaa itsevarmuuttasi."

Ravinto, kehityksen kulmakiviä. Sopiiko kaikille samankaltainen lähestymistapa? Olitpa laskettavissa urheilijoihin tai harrastat kehittyäksesi: Onko joka ikinen kilokalori vaikkapa vihanneksista laskettava excel taulukkoon jotta rasva palaa tai/ja liha kasvaa? Onko tomaatti suurin vihollisemme?

Fitnessin ympärillä on paljon mustavalkoista ajatusmaailmaa, Jonna Vuori kirjoittaa virkistäviä näkökulmia omasta kisaan valmistumisestaan: "Tällä dietillä olen toteuttanut vapaampaa syömiskulttuuria, joka on käytännössä näkynyt niin, etten laske kaloreihin mukaan salaattia enkä kurkkua. Punnitsen omenat silmämääräisesti ja esim. polttariviikonlopulle mökille otin mukaan ruokia vain osan proteiineista. Hiilarit söin silmämääräisesti, laskeskelin päässäni suunilleen. Söin myös ABC:lla. Spontaanius ja vapaampi tapa sopii ehdottomasti tähän elämäntilanteeseen ja jos se on kuntoa heikentävä, niin antaa olla. Elämä ei ole niin grammalleen.."

Ja myöhemmässä tekstissään minusta hienosti antaa kisaamiselle tarkoituksen: "Haluan näyttää, että diettimatkan voi taivaltaa niin monella tapaa -ja siltikin olla kunnossa. Haluan jakaa sen ilon ja onnistumisen lavalta käsin."

Jos joskus vielä itse kisaan, tahdon pystyä kirjoittamaan saman lauseen kuin Jonna tuossa yllä.

Myös nämä Jonnan tekstit kannattaa lukaista siitä millaista fitness lajin harrastaminen on oman elämän ohella ala- ja ylämäkineen ja parhaimmillaan: osa 1: http://positiivinensyke.blogspot.fi/2012/06/syvemmalta.html , osa 2: http://positiivinensyke.blogspot.fi/2012/06/tahan-paivaan.html.

Ajattelen että usko omaan tekemiseen on pitkälti kaiken A ja O. Sekä pidemmällä tähtäimellä tuntemusten kuuntelu. Ensimmäisenä mainittu usko on varmasti se helpompi saavuttaa, ja kehonkuuntelu sitten muodostuu kun päätä on kopauteltu seiniin jokunen vuosi.

Ihmisistä puhuttaessa lisäisin vielä sen, että olemme muuttuva kokonaisuus, se ajatus/toiminta mikä toimi viime syksynä ei välttämättä ole nyt oikea lähestymistapa, eli uskoon ja kuunteluun voisi lisätä vielä joustavuuden.

Roxie Beckless on hienosti kiteyttänyt ja sopipaa hyvin tämän tekstin lopetukseksi:

"you DON’T HAVE TO KILL YOURSELF TO COMPETE. Competing should be about taking things to the next level, but doing so in a way that you can admit “yes, it is a challenge” but at the same time it’s not a game of misery. Always listen to your body and watch it closely (even when working with a coach or trainer). At the end of the day it is your health and sanity on the line, and your idea about stepping on stage has always been because you thought it would be a fun challenge. Always remember that."


Siinäpä aika toimiva paketti!

- Emma


Pics:
1.
http://myjourneythroughthickandthin.files.wordpress.com/2012/04/are-you-happy.jpg
2.
http://fc06.deviantart.net/fs32/i/2008/224/c/2/Male_muscle_artsketch_by_MightyKnightBR.jpg
3.
http://southernadventuress.files.wordpress.com/2011/06/tumblr_ktwbl0attn1qa6s1zo1_1280.jpg
4.
http://s3-ak.buzzfed.com/static/imagebuzz/web04/2011/10/2/9/bulldogs-pure-joy-28215-1317561399-3.jpg

:)