Girls just wanna have life, laugh, and yes, muscles.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Life Goes On

(kuva: http://www.fitness.ee/)
Heippa! Hieman rennompaa elämää opiskellessa on viikko mennyt, toki kovaa suorittamismoodia on vaikea karistaa harteilta, ja toisaaltahan sille on vielä käyttöä jottei homma lähde lapasesta, kaikki ei siis todellakaan muutu kertaheitolla kun viimeisen kerran revit bikinit irti ihostasi bäkkärillä, kuten jo aiemmin on tullut mainittua, välttääksemme sen jo legendaarisen fitnesskissa efektin; +30kg parissa viikossa, täytyy ruokavaaka pitää kunniapaikalla keittiössä ja niin edelleen.

PM-kilpailusta jäi tosi tosi hyvä fiilis, saatiin hyvä päätös ensimmäiselle kisasyksylle! Ihania kisamuistoja tulee pyöriteltyä päässä päivittäin. Alkuviikosta käytiin valmentajan kanssa kisasyksyä läpi ja mietittiin sitä miten homma nyt sitten jatkuu, esimerkiksi sitä mihin lihasryhmiin erityisesti keskitytään treeneissä. Kisasuunnitelmista keskustellaan kuulemma aikaisintaa parin viikon kuluttua ;). Eli kaiken kaikkiaan positiivinen fiilis tuosta lavalla keikaroinnista jäi, joka kerta kun jonossa odotettiin lavalle astumista niin mielessä olii vaan ajatus että "kyllä tämä kaikki on tämän arvoista!".

Varmasti Jokainen kisaaja on tässä kuluneen viikon aikana (tai kisan yleensäkin oli se sitten vaikka vuonna -85) lausahduksen; no niin nyt sä saat vih-doin-kin syödä?!! Ja sen jälkeen syvää itsehillintää käyttäen koitat vastata jotakin joo hehhe joo mm kyllä -tyyppistä vastausta :D. Nyt on siis alkanut jännä tutkimusmatka siihen miten tämä kroppa alkaa palautua tuosta saagasta, alkaako aineenvaihdunta pelittää samaan vanhaan malliin nopeasti ja alkaakoo líha tarttua tehokkaasti!

(kuva; http://www.fitness.ee/)

Aloin juuri opiskella Precies Nutrition -ravintovalmentaja tutkinnon materiaaleja, isoa tiiliskivi opusta joka alkaa kevyesti ihan solutasosta, mutta hittovie että on mielenkiintoista tekstiä! Pää on niin täynnä kaikkia asioita siitä miten kaikki liittyy kaikkeen, ja miten kaikki oikeasti vaikuttaa, no, kaikkeen! Ja sitten on tämä oma kroppa tässä mielenkiintoisessa muuntautumisvaiheessa hyvänä (tai huonona) käytännön esimerkkinä. Se miten jokaisen oma DNA ja solurakenteet ynnä muut mitokondriot, joista on viimeksi kuullut ylä-asteen biologian tunnilla, vaikuttaa esimerkiksi siihen miten tietyt ravinto-aineet kulkee tuolla ihon alla ja miten kroppa ottaa ne hyötykäyttöön (tai sitten ei!!).

Torstaina oltiin Optimal Performance -tiimin kokoontumisajoissa Tampereella, ja käytiin mielenkiintoista keskustelua mm. ruoka-aine yliherkkyyksistä. Ko. asiaa on tullut itsekkin mietittyä paljon, allergia oireethan ei ole (läheskään) aina niitä perinteisimpinä pidettyjä; ihon reagointia tms, vaan esimerkiksi nesteen kertymistä. Ajatelkaas vaikkapa kisaajia, sillä millä ruoka-aineella tankkaat saattaa olla erittäin merkittävä vaikutus siihen miltä näytät puolen tunnin kuluttua lavalla. Allergioiden selvittäminen onkin sitten sellainen mukava pikku neula heinäsuovassa -tyyppinen proggis, tosin Helsingissä Antioksidanttiklinikka tekee noita testejä, mutta pitää vielä hetken aikaa "painaa duunia" että on varaa käyttää heidän palvelujaan ;). Tässä muuten Erittäin Mielenkiintoinen Bloggaus!!

Menneellä viikolla iloa ovat tuottaneet kermakahvit, mustikat ja megasuuret salaattiannokset tulisella turkkilaisella jogurtti kastikkeella, vaikkei kaloreita huimasti ole nostettu mutta hieman positiivisempi ta rennompi, sama asia?, mieli jaksaa suunnitella uusia juttuja näilläkin määrillä :)...

-E

maanantai 25. lokakuuta 2010

muistelmia part 2

Kisat on tältä erää tosiaan kisattu ja paluu arkeen ja kauan odotettuun kasvukauteen on alkanut.. kovin leppoisasti tuo paluu kuitenkin tapahtuu kun lepoa tuolle kropalle on jossain määrin vielä annettava. Ihan fiksua sekin..lihas kun voi kuulemma kasvaa levossakin..?!?! Menee vähän turhan helpoksi hommaksi:D Nyt kun näistä parin päivän höpöhöpö jumpista ei ole paljon kerrottavaa ja suurempia ajatuksia eikä tuleva treenipainotus ole vielä mustana valkoisella niin palataampa vielä tuohon pm- kisa viikonloppuun...

Viikko kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava kun sen sai viettää rakkaan kisakumppanin seurassa koomaillen ja valmistautuen kohti koko dieetin viimeiseen etappiin. Molempien kisavalmistelut poikkesi melkoisesti ja olikin ihan hauska seurata miten eri metodit toimi kullakin..Omalla kohdallani vedettiin riskillä hieman aikaisempien tankkauksien tavoista poiketen toisenlainen kokeilu, koska oman pienyyteni ansiosta ei ollut periaatteessa mitään hävittävää. Riski omaksi ilokseni kannatti ja lihasta saatiinkin edes vähän täytettyä..hieno oppia kropastaan jotain uutta!:)

Perjantai päivä meni omalla osaltani reilusti tankkaillen ja Emmalla taasen lähes päinvastoin..vaikka toinen ymmärtää toisen syömisen täysin, oli välillä surku mieli syödä "onnesta soikeena" vatsaa täyteen kun toinen nauttii ruokaa alle kolmasosan omaani verrattuna... mutta kylläpä se Emman "kärvistely" tuottikin upeaa tulosta:) Ennen kisakokoukseen lähtöä saimme ensimmäisen värikerroksen päällemme ja siskoni tuli hämeestä huoltajan rooliin lähes pakotettunaasti täydentämään Emman yksiötä yhdeksi yöksi. Mankut ja extra-annokset 5-thp:tä vatsassa siirryimme aikasin nukkumaan...eihän se uni sieltä kuitenkaan meinannut tulla...Jostain syystä.

Lauantaina sitten heräsimmekin puoli neljän maissa laittamaan itse alusta alkaen meikkiä ja hiuksia lavakelpoisiksi.. siinä sitä olikin tekemistä... Sisko joutui vähän auttamaan oman pääni kuntoon saamisessa ja sitä riemua Emma kuuntelinkin hymyssä suin vierestä... Pääsimme hyvissä ajoin kuitenkin kisapaikalle ja saimme raivattua mukavan tilan takahuoneesta..heti jääkaapin vierestä, joka täytettiinkin herkuista:) Vaikka aikaa oli reilusti käytettävissä tulikin yhtäkkiä kuulutus meitä koskien eli lavalle meno oli edessä muutaman minuutin kuluttua. Tuossa vaiheessa liimailimme vasta biksuja eikä esim öljyistä saati pumppailusta ollut vielä tietoakaan... jotenkin saimme itsemme lavakuntoon ajoissa.. Lavalla olosta olisi todella pitänyt nauttia kuin viimeistä päivää, koska finaalipaikasta ei todellakaan ollut mitään varmuutta, mutta kaiken sen alku kiireen keskellä jäi se lopullinen riemu lavalta takahuoneeseen.. Finaalipaikkojen tuloksia odotellessa höpöttelimme kisakumppaneiden kanssa niitä näitä.. Kun finaalipaikat molempien osalta varmistui, olo oli melko huojentunut ja onnellinen..en todellakaan osannut kuvitella, että pääsemme syksyn viimeisen kisan finaalinkin jakamaan yhdessä lavalla..niin siinä kuitenkin kävi..Huikeaa:)

Muutaman tunnin odottelu kisapaikalla meni yllättävän nopeasti ja siskoni hääräili ympärillä korjaillen meikäläisen kynsiä, meikkiä ja hiuksia ja saipa jalat monen viikon edestä terapiaakin tuona aikana..luksusta:) Emman huoltaja niin ikään hääräili ja touhuili ympärillä... tosin mekkeihin, kynsiin tms. hän ei osallistunut;)

Vapaaohjelman esittäminen tuntui kerrankin menevän edes vähän sinnepäin mitä sen pitäisi olla..elikä harjoitus tuottaa tulosta..kisakokemusten mukana kasvanut esiintymisvarmuus on ollut todella tervetullutta:)

Palkintojen jaon jälkeen suuntasimmekin onnesta huojentuneen Emman kanssa suoraan jääkaapin luokse ja aloitimme kauan odotetun herkuttelun, jota EI kukaan yrittänyt rajata tällä kertaa missään määrin;) Emma oli tosin päässyt herkkujen kimppuun jo aikaisemmin...karkillakin kun voi saada viimeisen silauksen parempaa kuntoa ajatellen...:)

Pienen eväspussin kanssa siirryimme katsomaan rakkaita kotitukijoitamme ja sen jälkeen kermakahvit huiviin ja katsomoon seuraamaan kisoja...

Kisojen jälkeen jatkoimme pohjattomien mahojen kanssa ravintolaan...pitsa täyttikin typykät noin puoleksi tunnitksi ja suht lyhyellä kotimatkalla poikkesimmekin jädelle ja karkkikauppaan..Emman luona sitten syötiin, syötiin ja syötiin...Ja pitihän sitä piipahtaa vielä grillilläkin nopeesti...Kylläpä uni tuli helposti!!!:D Seuraavan päivän otoksia gb:ltä:



















Vielä jäi paljon sanomatta ja fiilistelyä voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt on pakko siirtyä sängyn pohjalle tekemään päivän paras ja tärkein SUORITUS eli nukkuminen
.


*M* alias tressaaja

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Nordic's 2010

Huuuuuh miten magee kisakokemus takana. Kisapäivän aamu meni jännätessä mutta kun alkukilpailun jälkeen selvisi että meistä kumpikin pääsi finaaliin, oli fiilis katossa! :) ehdottomasti hieno ja ansaittu "kruunu" tälle koko prokkikselle oli tämä PM kilpailu. Nyt voi lähteä todella hyvin, motivoitunein ja innokkain mielin "offille". Takahuoneessa oli mukava tunnelma kun saatiin nauttia myös ulkomaalaisista kisavieraista. Kuvassa classicin finaalitytöt yhteiskuvassa:



Tässä vain tällainen pieni päivitys, varmasti tullaan löpisemään kilpailusta vielä lisää seuraavissa teksteissä. Asiaankuuluvasti kiitetään tässä kaikkia tahoja jotka "taaskin" ovat tukeneet, jeesanneet, auttaneet, olleet hengessä mukana ja niin edelleen <3.

Tässä video naisten vapaaohjelmista http://www.iform.no/ -saitilta (Maarit ensimmäisenä, Emma viidentenä) :


CLASSIC BODYBUILDING WOMEN from Geir Tverdal on Vimeo.




E&M

torstai 21. lokakuuta 2010

PM kisaviikkoa 2

Team GJWHM edustaa Suomea kirjaimellisesti
talkitsemalla ihon kalvakan valkeaksi!

"Ensi viikolla sit kun on enempi energiaa.." -teemalla mennään. Tosin tuohon hypoteesiin ei varmasti kovinkaan tukevasti kannata nojautua?! Kun kropalle ja mielelle annetaan vihdoinkin vähän pidempää "liekaa" niin se varmasti ottaa sen, ja todella kirjaimellisesti ilomielin vastaan. Huomattavasti lisääntyväästä uneliaisuudesta on ainakin "tiedotettu etukäteen", eikä tuota ruoka-vaaka+excel yhdistelmää pääse unohtamaan vielä kuukauden päiviin (jos haluaa yrittää estää ns.Pullahtamisen, jos joku ihmetteli syytä). Tai pääse ja pääse, ihan itsenäisinä aikuisina omilla aivoilla varustettuina ihmisinähän tätä hommaa toteutetaan (pieni DHA tankkaus tosin voisi olla ihan hyvä voitelu tuolle pääkopalle..), ja saa luojaansa kiittää taustajoukoista joiden "palvelukset" ei rajoitu siihen hetkeen kun fyysisesti ja henkisesti kuivatettu rusina astelee lavalta palkintojen jaon jälkeen takahuoneeseen.

Näissä mielen vuoristoradoissa pidettiin pieni aamuhartaus yhdestä aiheesta jonka mieleen palauttaminen ainakin meidän mielialaa kovasti nostattaa: kovan painon pudotuksen jälkeisistä salitreeneistä saatava loistava lihaskasvu vaste! tuo on sellainen yksi Iso juttu miksi hommaan on edes lähtenyt näillä melko vähäisillä treenivuosilla jo mukaan; kun kropalle antaa vähän enemmän ravintoa yhdistettynä rennompaan tekemiseen (=alhaisemmat kortisolitasot = testosteronit "kattoon") ja kovaan vääntöön raudan alttarilla, on se antanut monille kisaajille todella mahtavia tuloksia, kroppa tosiaan ottaa kaiken vastaan vähintään 110% teholla tämän jälkeen, se on sitten jokaisen oma päätös ja pähkinä purtavaksi miten sen hyödyntää, ottamalla 110% läskinkertymis-hyödyt mässäämällä kuukauden putkeen (Huom nyt ei ole kyse niistä parista ensimmäisestä päivästä) vai palaamalla hyvissä ajoin "pajalle" vähintäänkin heiluttelemaan niitä heikkoja lihasryhmiä, tai vaikkapa aloittamalla jonkin uuden harrastuksen, mikä nyt ketäkin "ajaa"!.

Kumman ottaisit mieluummin salille, a.) treenitopin vai b.) tyynyliinan? Kuvasta selviää Maaritin vastaus.
Sponsored by tukisukat.
Saa nähdä miten Team GJWHM selviää tulevista kilpailuiden jälkeisestä elämästä, se ollee vähintäänkin yhtä suuri opinahjo kuin itse painonpudotus ruljanssi.

Eilen käytiin tekemässä sitä jumppapumppaa salilla, alkulämmittelynä toppakamppeet päällä istumista pukkarissa. Ihokarvojen puute kyllä lisää kylmyyden tunnetta entisestään. Salin jälkeen olikin edessä päivän suurin ja epämielyttävin koettelemus, meikki- ja hiushömpän hankkiminen kaupungilta, mutta jollakin ilveellä siitäkin selvittiin. Näinä viimeisinä päivinä ravaaminen stockkan meikkipuljuilla ei kyllä voita esimerkiksi kotona makoilua jalat kattoon sojottaen, nah nah..

Siinäpä se päivämme olikin, ei näinä hetkinä paljon ylimääräiseen revetä ja venytä, eikä ole tarkoituskaan, nyt pitää koittaa lepuuttaa kroppaa, eli tästä voikin päätellä mitä tänään on tehtävälistalla; olemista, loikoilua, olemista, vähän syömistä; sellainen perus sunnuntai siis, jos se auttaa jotakuta ymmärtämään...;)

 Illalla kilpailijakokoukseen mikä antaa varmasti mukavan jysäyksen ja muutoksen tähän samalla biitillä sykkivään ajankulutukseemme, näemme muunmuassa ulkomaalaiset kisaajat, kotimaisia unohtamatta!, ja koko huominen koitos taas konkretisoituu.

Emma ja Maarit

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

PM kisaviikkoa

Team GJWHM (huh aika cooli lyhennys! T-paidat painatukseen! Kuka tilaa?!) on siis kokoontunut hyvissä ajoin pääkallopaikalle Helsinkiin. Lähinnä meno on sitä että istutaan 2,5h läppärit "naamalla" (kummallakin omansa) excel -ruokailutaulukot silmissä vilisten, ja sitten syödään (toimitukseen menee noin 5 minuuttia) ja sitten alusta, ihanat rauhoittavat rutiinit, ne ihmisen tiellä pitää. Eli aika pieneksi on omat kuviot tavallaan tässä käyneet, mutta kovasti elätellään toiveita että ensi viikolla on jo kapasiteettia vähän avartaa taas tätä omaa maailmankatsomusta, se jää nähtäväksi..

Eilen aamiaisen ja pienten vastoinkäymisten (=lepoa ottanut ruokavaaka!!) jälkeen Team GJWHM lähti salille hiomaan poseeraukset ja vaparit kuntoon, tai ainakin hieman paremmaksi, kaikkea ei tässä vaiheessa tällä aivotoiminnalla kannata lähteäkään korjailemaan, joten muutamat viilaukset lähinnä on tehty.

Kotimatkalla ihan pika pikaa käytiin Punnitse ET Säästä -kaupassa, voitte kuvitella miten nopsaa tässä tilassa selvitään tuollaisesta kaupasta, kun jokaista purkkia käännellään ja väännellään ja pohditaan voisiko tämän mahduttaa kaloreihin ja niin edelleen, eli tästäkin syystä on "kätevää" viettää näitä hetkiä kilpasiskon kanssa, koska aivot toimii nyt suhteellisen samalla aaltopituudella! Tosin Rautap**** Teemu joutui roikkumaan tuossa menossa mukana, mutta hyvinhän se jaksoi, tai sitten vaan osasi esittää hyvin :). Toisaalta, kyllä noissa kaupoissa ihan offillakin saa aikaa kulutettua, eli taitaapi olla persoonan yleisistä mielenkiinnonkohteistakin riippuvaisia juttuja nuo.

Sitten kulutettiin tunteja syömällä, makoilemalla ja kuuntelemalla heviiiiiiiiiii muuuuuuuuuseeeeel raaadiooooooo! -lähetystä. Ihan vinkkinä kaikille siis RX Muscle radioshow:t, noita on mukava kuunnella vaikkapa lenkkeillessä, kotona taustahälynä jne.
Illalla Emma pääsi nauttimaan kevyestä lymfatyyppisestä hieronnasta tunnin verran, jonka aikana Maarit vetäisi oman kevyen jumppapumpan painojen parissa. GB:ltä kotiinviemisinä 2 rättipoikkivetelää tyttöä, ei paljon turhia sanoja vaihdeltu loppuillan aikana, mutta toki Muumeja jaksettiin katsoa muutama jakso ja uni tuli vaivatta.


Tämä torstai aamu aloitetaan koko kropan karvojen poisto-operaatiolla, jonka jälkeen jumppapumppaa salilla ja loppupäivästä koitetaan hoidella muutamat asiat kaupungilla!

Emma ja Maarit

"monta metriä sinne on matkaa?"


"kuolema kuittaa univelat" ja mitäs muita latteuksia tässä vois ladella.. Anyway...Väsymys on totaalisesti iskenyt, mutta tältä erää TOTAALISESTI VIIMEINEN tankkausta edeltävä niukkakalorinen vaihe menossa, jonka jälkeen eletään sitten toivottavasti vähän erilaisessa olotilassa (nälkä tulee tosin olemaan välttämätön kaveri vielä pitkään). Jokainen ylimääräinen alskel painaa kymmenen kertaa enemmän, joten jossain koomatilassa sitä todella eletään.

Seinät alkoivat Kuopiossa kaatua päälle ja tälle viikolle siunaantuneen totaalinen vapaa koulun ja töiden suhteen antoi mahiksen lähteä tuota puuduttavaa, ylhäistä, yksinäissyyttä karkuun Emman luokse Helsinkiin. Täällä vastassa olikin suureksi ilokseni paremmassa kunnossa oleva kanssakilpailijani! Hyvä, että homma on mennyt eteenpäin:)


Nyt muutama päivä aikaa miettiä muutakin kuin omaa napaansa..TERVETTÄ senkin välillä ja ajatukset ruuasta ja väsymyksestä voi siirtää taka-alalle, ainakin muutamaksi minuutiksi kerrallaan..edistystä sekin:)

Täältä koomakolosta luvassa päivitystä myöhemmin..Hengissä kuitenkin ollaan!:)

*M*

tiistai 19. lokakuuta 2010

6 days out

Mikäs blogi tämä on kun ei tule mitään kunnon kuntokuvia tytöistä?! vielä on 4 tehokasta päivää aikaa korjata tilanne, heh. Eli tässä sunnuntaina posetreenin lomassa tyhjästä kropasta napsaistu kuva, eli 6 days out.

Fiilikset ihan mukiinmenevät, tai sanotaanko että vaihtelevat, loppuviikkoa kohden varmasti alkaa väsy painaa, mutta tosiaan naurettavan lyhyt aika enää tätä prokkista jäljellä, tosin tarkka ruokavalio jatkuu myös lauantain jälkeen jos se jotakuta kiinnostaa, pehmeä lasku, tai kova, miten sen nyt ottaa ;) Mutta tietty henkinen paine helpottaa, mutta eiköhän ne uudet "paineiden" aihiot löydy tilalle..! Ihan kaikkia ikävän näköisiä valkoisia kirjekuoria ei ole välttämättä jaksanut availla lähiaikoina....jos niihin sitten paneutuisi edes muutamaksi minuutiksi ensi viikolla, ja monta kirjaa ja kansiota odottaa opiskelijaansa, jau.

-Emma

Pakko laittaa tämä biisi tällä kertaa, ihan kylmät väreet menee kun tulee kaikki teiniaikaiset muistot mieleen, ja onhan toi kova biisi edelleen vaikka nykyään melko erityylistä musiikkia tulee kuunneltua..

torstai 14. lokakuuta 2010

posing posing!!



ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Nyt muutaman päivän on ehtinyt sulattelemaan noita sunnuntain kevyitä välipaloja ja ajatusta siitä, että piakkoin siellä ollaan taas line upissa seisomassa... Niinkuin Emma jo aikaisemin mainitsi niin on kyllä todella dieetistä otettu hyödyt irti eli kisakokemuksia saa kerralla yhden sijasta kolme. Aina plussaa:)

Henkistä kanttia on pikku hiljaa joutunut itseltään kysymään enemmän ja enemmän. Treenien osalta en koe mitenkään tätä loppuvaihetta raskaaksi. Päinvastoin. Kun treeniä on vähemmän kuin ennen ja ruokaakin edes siedettävä määrä, miettii miten mitään edistystä voi tapahtua ilman sitä armotonta menovaihdetta, mikä on ollut päällä viimeiset..öö..23 viikkoa. Ehkä lepo ja aika onkin pääkopalle ja kropalle se, mikä tässä tilanteessa auttaa saavuttamaan sen lopullisen silauksen..Sen näkee sitten. Omalle päälle on ainakin ollut eilen ensimmäisen kerran vaikeeta olla laiska ja tyytyä siihen, ettei rankkoja tuplatreenien päiviä ole. "Oliskohan pitänyt kuitenkin tehä vähän extraa vai jos söis pikkusen vähemmän..!?!?" Kummallisia ajatuksia sitä tosiaan pyörittelee päässään, mutta toistaiseks järki kolkuttelee vielä takaraivossa. Säästelempä siis niitä pieniä lihoja mitä on monta kiloa kortisolin takia menetetty..kenties.. ja jätetään se crossari rauhaan niille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa..CARBIO MAKES YOU FAT. Poseerausharkat infrapunasaunalla kruunaten tekee myöskin ihmeitä:) ja kuka voi stressata siitä, että pääsee helpolla.. Minä:D Noi stessitasojen korkealla pitäminen on jotenkin juurtuneen mun päähän...Eilisen päivän aikana tuo stressitila keräsi taas hyvät nesteet kroppaan. Rauhoittavat puhelinkeskustelut, Emmun kanssa viestittely (kuinka toinen vähintään yhtä kovilla oleva pystyy edes toista tukemaaan;D) ja piirrettyjen seuraaminen ennen nukkumaan menoa laski tasoja melkoisesti ja yöllä syvän unen sijaan juoksinkin vessassa koko yön tyhjentelemässä noita nesteitä. Aamupainokin oli sen mukainen. Jos tässä vaiheessa ei ala kropan toimintojaan ymmärtämään niin ei koskaan:D

Fysiikan esittäminen vaatii paljon töitä ja poseeraaminen tuntuukin olevan edelleen yksi kompastuskivistä.. Vaikka olen kuvitellut harjoitelleeni hyvin, kertoo kuvat muuta. Nyt onkin syytä hyödyntää energiavaroja ja lihaksia pullisteluun kun tuota rasvaa ei kuulemma tarvitse suuremmin tiristellä. Itse en tuota allekirjoita, mutta olenkin viimeinen ihminen sanomaan mitään omasta kunnosta:D

Ympärillä todella on dieetin aikana ollut niin mahtavia ihmisiä, että niiden kiittämiseen täytyy pitää erikeen Jutta Urpilaisen-tyylinen puhe (tajuskohan kukaan ton jutun hauskuutta..) Mutta mainittakoo nyt rakkahat luokkatoverit, jotka luuli/(toivoi) dieettini päättyneen ja olivat maanantaina vastassa ihanan lahjan kera...Kuka tuollaisesta edes liikuttuu!??! Olin sanaton ja kyynelehdin taas kuin mikäkin pms-oireellinen estrogeenihirviö:D hetken aikaa saa toffeet pysytellä rasiassaan ja rasia pois silmistä ennen kun syön noi kaikki..KERRALLA :D Kortti motivoi töllön päällä jatkamaan tätä lähes ikuisuudelta tuntuvaa seikkailua:) Kiitos!!!

Yksin olo on dieetillä ihanaa ja kammottavaa..siksi esim kämppiksen seurasta on ollut erityisen paljon iloa (tosin hän on joutunut dietin aikana mm värien levittäjän rooliin, jalkojen heiluttelijaksi, auttamaan selän kuorimisessa ja höyläämiseen jnejne.) Tämäkin viikonloppu sujuu seurallisissa merkeissä kun äiti ja sisko saapuu seurakseni Venaile Rauhassa- yhtiön saattelemana (koskakohan mahtaavat vaan olla perillä kun keli on varmaan taas yllättänyt kaikki..raiteetkin;)). Anyway mukavaa!!

Täällä on muuten jo hiiiirmusen kylmä ja luntakin jo!!! Ei oo eteläisen ihmisen paikka;)

*M*

Forssan Lehti supports CBB!!

Jeah,

kotipitäjän paikallissanoma Forssan Lehti on antanut todella positiivista näkyvyyttä seudun classicci bodareille tässä syksyn mittaan, kiitos! CBB on kuitenkin melko marginaalinen laji, ja meitä on 3 kilpailijaa lähtenyt leikkiin mukaan tänä vuonna noilta kulmilta, minun lisäkseni siis tietysti tämän blogin lukijoille tuttu Maarit, ja sitten miesten classicissa kisaava Matias Kari, joka oli muuten SM kakkonen!! Paikkakunnalta löytyy muutoinkin asukaslukuun suhteutettuna melko monta lajin parissa hääräävää ihmistä kun alkaa mielessään ynnäillä.. Tässä vielä kuvat julkaistuista jutuista:

Torstai 7.10.2010



Tiistai 12.10.2010



-E




keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Vähiin käy..

..ennen kuin jo loppuu tämä projekti, joka on siivittänyt elämää viimeisen vuoden ajan enemmän tai vähemmän! Tuntuu melko haikealtakin, vaikka toisaalta tulevaisuudessa ei multa tekeminen ihan heti tunnu loppuvan, kiitos siitä uudelle työlleni Optimal Performancen riveissä, huippua!! Opittavaa on ihan, no TÖRKEESTI!! Muillakin tiimin tytöillä on (toivottavasti) samat fiilikset? :)  muttamutta, terveys- ja hyvinvointialalla ei esimerkiksi tuo kirjatieto ole ihan muutamassa kuukaudessa läpi koluttuna, ja mitenkäs sitten käytännön kokemus ja opit?! Onneksi meillä on huipputiimi kasassa ja varsinkin Kaisa Jaakkola, meidän porukan "äitihahmo", joka on jo kerryttänyt itselleen huiman tietotaidon jota pääsemme hyödyntämään aina tarvittaessa, se todellakin rauhoittaa mieltä. :)


Alkuviikko meni käynnistellessä henkistä ja fyysistä olemusta taas ns. dieettimoodiin, ja nyt viikon puolivälin ylitettyäni olen pelkästään tyytyväinen siitä että minulla, ja muilla, oli näin ainutkertainen mahdollisuus jatkaa vielä kolmansiin kisoihin tänä syksynä. Tässä lajissa ei todellakaan ole Liikaa kisoja käytävänä, joten tuollainen kahden viikon "ekstra rutistus" on yksi ***** ****** koko saagassa!!. Ymmärrän että jotkut kilpailijat joutuvat jättämään niin sanotusti leikin kesken käytännön pulmien vuoksi; työt ei jousta, rahat loppuu (ne muuten menee kaikki, kaikilta, heh!!), kyyti ei järjesty, ei ole huoltajaa tms.. Ja toisaalta, jos päätös dieetin jatkamisesta kahdellakin viikolla pitää tehdä heti kisojen jälkeen, juuri kun olet jokin herkkumunkki suupielessä bäkkärillä suht rennolla mielellä ensi kertaa moneen viikkoon, saattaa suusta päästä erittäin helposti kieltävä vastaus jatkamisesta.. :D?!

Sunnuntaina kisojen jälkeen

Eli Suomi on tänä vuonna järjestävä taho pohjoismaiden mestaruuskisoille, ja siitä syystä järjestävällä maalla on luovuttaa "PM -kisalippu" useammalle urheilijalle, normaalisti maat lähettävät vain maan mestaruuskisojen voittajan per sarja. Loppujen lopuksi yllättävän moni näköjään käytti/pystyi käyttämään tilaisuuden hyväkseen, hieno homma! Me classicci tytöt saadaan kaksi uutta kisakumppania sarjaamme; yksi tyttö Ruotsista ja toinen Norjasta.

Maanantain treenin jälkeen
Tosiaan, homma starttasi heti maanantaina periaatteessa tutulla sykkeellä, mutta hieman modatuilla sotasuunnitelmilla. Päätin nyt satsata hierontaan ennen kisaa, ja ostin muutaman käyntikerran GB:llä murjovalta Jokisen Joonalta, joista ensimmäinen, selkähieronta, oli eilen. Loppuviikosta vielä jalat ja kisaviikolla sitten koko kropan "heiluttelu" -hieronta ennen värirumbaa.

Toivottavasti moni lajin ystävä lähtee PM kisoihin (*Infoa kisoista*) kannustamaan! Nyt jumpppailemaan yläkropan vetävät....

-Emma





tiistai 12. lokakuuta 2010

Fitness Expo 2010


Forssa-Tammela-Forssa

Töttöröö ja terve! Melkoisen huikea viikonloppu takana näillä tyttösillä. Koko dieetin päätavoitteeksi asetettu Fitness Expo 2010 siis pidettiin Helsingissä, ja siellähän me heiluttiin molemmat. Naisten classicciin saatiin onneksi kunnon line-uppi, laji varmasti lisää suosiotaan huimasti vielä tulevina vuosina. Tällä kertaa sarjaan osallistui yhteensä 6 naista.

Viikonlopun "urakka" starttasi torstai iltana, jolloin maalailtiin ensimmäiset värikerrokset iholle. Käytössä sama väri kuin Lappeenrannan kilpailuissa, mutta uudella värjäystekniikalla.

Perjantai aamuna käytiin nopeassa suihkussa ja jatkettiin maailailua, yhden kerroksen levittämiseen aikaa menee noin vartin verran, jonka jälkeen väriä kuivatellaan viitisen minuuttia hiustenkuivaajalla, tuon operaation jälkeen verhoudutaan mustiin puuvilla vaatteisiin, ja noilla samaisilla "virallisilla" värjäysvaatteilla sitten ollaan koko viikonloppu, yötä päivää. Perjantai iltana oli myös kilpailijakokous virallisella kisahotellila, ja pienien epäselvyyksien vuoksi päädyimme body fitness ja fitness kisaajien kokoukseen ainoina classic bb -tyttöinä. No, pääsimme kuitenkin tuossa kokouksessa puntarille ja mittaukseen, ja kokouksen päätyttyä ehdittiin kuitenkin moikkaamaan muitakin classicci tytsyjä jotka saapuivat siihen oikeaan kokoukseen.

Chilllailua kämpillä

Alkukisan aamuna vaatteiden alla odotti odottamaton ylläri, mutta onneksi saatiin Elovaaran Maijalta hätäapua puhelimitse ja loppujen lopuksi tuo ylläri osoittautuikin niin sanotusti onnen kantamoiseksi. Eli yksi tavoite täyttyi; värien parantaminen Lappeenrannan kisoista.

Lauantai aamuna Maaritin kunto näytti rapsakalta, kuten jo Lappeenrannassa, Emman taistellessa jo tutuksi käyneen nesteisyyden kanssa. Viimeisen värikerroksen levityksen lomassa meikkailtiin ja laitettiin tukat ojennukseen, ko. operaatioita avustamaan olimme saaneet huippuapua Hämeestä, suurkiitokset Janna Anttilalle! Kilpailumme oli kello 13, ja lähdimme hyvissä ajoin kohti Finlandia taloa. Ennen kisaa ei juuri jäänyt ylimääräistä aikaa käytettäväksi takahuonetiloissa. Bikinit niskaan ja liimaukset kohdalleen (bikinit siis pitää liimata ihoon ettei tule ikäviä ylläreitä esiintyessä, heh..), nopeampaakin nopeammat pumppailut ja lauteille. Kilpasiskojen kanssa oli tosi rento ja hyvä meininki kilpailutilanteesta huolimatta, mukavaa porukkaa!

CBB tytöt 2010

Lauantaina oli siis alkukilpaillu jossa tehtiin vain muutamat vertailut, eli lavalla oloaikaa oli suunnilleen kymmenisen minuuttia. Muutamaan kertaan vedettiin pakolliset läpi, ensimmäinen kierros meni hieman hoippuessa mutta toinen jo ehkä jo hieman varmemmin.

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Alkukilpailun jälkeen kimpsut ja kampsut kasaan ja kämpille lepäilemään seuraavan päivän finaalia varten. Yövyttiin siis Emman kämpässä, luonnollisesti kun kisat kerran sattuivat samassa kaupungissa olemaan! Bikinit pesuun, jalat kattoon ja ruokaa napaan. Ennen kisaahan ei juurikaan syödä, aamupalaa lukuunottamatta, joten illalle oli säilynyt mukavasti kaloreita mussutettavaksi. Valmentajien kanssa laadittiin sotasuunnitelmat sunnuntaille ja käytiin läpi lauantain tapahtumia, ja tiirailtiin valokuvia joita ilmestyi kiitettävää tahtia nettiin.

Pullistelua takahuoneessa Lauantai alkukilpailun jälkeen.

Messualueella Lauantaina

Nukkumaan käytiin hyvissä ajoin, hyvät annokset MetaRelaxia, 5-HTP:tä ja mankku geeliä jalkapohjiin ja tervetuloa nukkumatti!

Sunnuntai aamuna heti herättyä vaa'alle kurkistelemaan toiko sotasuunnitelmat haluttuja tuloksia, ja ihan hyvältä näytti. Meikki ja tukka show aloitettiin erittäin hyvissä ajoin, ja siinä lomassa leviteltiin viimeiset Jan Tanat iholle. Sunnuntaina saavuimme kisapaikalle todella hyvissä ajoin jotta jäisi aikaa makoilla jalat ylhäällä ennen varsinaista siirtymistä takahuonetiloihin, nesteet paukkaa yllättävän helposti mm. koipiin tuollaisessa muutenkin pikkuisen jännittävässä tilanteessa, kropan ollessa muutenkin jo herkässä tilassa useiden kiristelyviikkojen takia, tai ansiosta?!

Takahuonetilat vapautuivat classic sarjojen porukalle tällä kertaa hyvissä ajoin ja viime hetken virityksiin jäi oikein hyvin aikaa. Kilpailu aloitettiin taas vertailuilla joiden päätteeksi oli posedown, eli ns. showtyyppistä vapaata poseeraus aikaa kaikki yhtä aikaa lavalla, jonka jälkeen classic miesten tehdessä omat vertailunsa me naiset valmistauduimme esittämään vapaa ohjelmamme. Maarit pääsi esiintymään meistä kaikista ensimmäisenä, ja Emma heti perään.


Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Kuva: Mike Siren, http://www.pakkotoisto.com/

Vapaaohjelmien jälkeen olikin vuorossa enää palkintojen jako. Finaalipäivänä 2/3 pisteistä tulee ensimmäisen kierroksen vertailuista ja 1/3 vapaaohjelmasta. Viimeisellä kierroksella yritimme vain ottaa kaiken irti mahdollisuudesta olla lavalla yleisön edessä, vaikka sijoitukset oli tuolloin jo meille jaettu. Maarit sijoittui sarjassa viidenneksi ja Emma neljänneksi, ei muuta kuin pokaalit ilmaan ja hymyä! Kilpailun jälkeen takahuoneessa rupesi aukeilemaan kaikennäköistä sipsi ja karkkipussia kun nälkäiset kilpailijat pääsivät vihdoinkin tyydyttämään kaikki viikkojen varrella patoutuneet ruoka mielitekonsa.

Palkintojen jako (Kuva: Jonna Musakka)

Keskellä Maaritin huoltaja Maaret.

Pikkuhiljaa takahuonetiloista siirryimme varsinaiselle Expo alueelle, jossa bongattiin tuttuja ihmisiä ja moikkailtiin ns. puolituttuja. Lähdimme kovalla kiireellä noutamaan lähikaupasta murua rinnan alle, jonka jälkeen palasimme kilpailupaikalle vielä viettämään aikaa ja nauttimaan kisatunnelmista. Pääsimme myös näkemään kehonrakentajien vapaa ohjelmat.

Tänä vuonna PM-kilpailut järjestetään Helsingissä, ja kilpailuiden järjestäjä maa saa lähettää kisoihin runsaammin osallistujia, tästä syystä me kaikki 6 CBB-tyttöä saimme mahdollisuuden jatkaa kohti PM-kisoja, jotka siis pidetään Kulttuuritalolla 23.10. Dieetti sai siis molemmilla jatkoa 2 viikkoa. Tämä on todella ainutlaatuinen tilaisuus, ensinnäkin päästä kilpailemaan kansainvälisessä kilpailuissa johon pääsee yleensä ainoastaan sarjan suomen mestari. Pääsemme myös vielä testaamaan hieman erilaisia viimeistelyjä, ja tietysti saamme kullanarvoista kisa- ja esiintymiskokemusta! Hieman jo askel painaa, mutta 2 viikkoa menee vaikka päällä seisten ja jäseniä perässä raahaten!

Lavalla oleminen oli vähintäänkin yhtä mahtavaa kuin Lappeenrannassa, kun sieltä astuu pois jokainen dieetillä vietetty sekunti tuntuu todellakin kaiken arvoiselta, esiintyessä saa kunnon adrenaliiniboostin! Ihan huippua vielä jakaa nuo hetket parhaan kaverin kanssa :).

Sunnuntai ilta meni rennoissa merkeissä hyvin syöden ja käyden lävitse viikonlopun tapahtumia. Yöunet jäivät erittäin lyhyiksi Maaritin suunnatessa kello 6 aamujunalla Kuopioon ja Emma valmistautuessa uuden työn aloitukseen. Kisavuosi 2010 -projekti jatkuu siis vielä muutaman viikon, nyt tsemppi päälle!

Hulkin uusin metodi; ketogeeninen  p****mättö kisan jälkeen! Päästiin Maaritin kanssa ns. valmiiseen pöytään, luksusta!

Hetki huulilla, ikuisuus lanteilla?

Kiitokset kaikille viikonlopussa tavalla tai toisella mukana olleille! Sanat ei taaskaan riitä kertomaan miten korvaamattomia ja tärkeitä olette! :)

tiistai 5. lokakuuta 2010

Step by step

Tosiaan nyt vietetään tunti tunnilta päiviä, ja välillä minuutteja, odotellaan viikonloppua. Tässä onkin sitten mukavasti aikaa myös saada omaan päähän se "olen huono ihminen" -skenaario, koska energiaa ei oikein ole mihinkään hyödylliseen tekemiseen (siivous, asioiden hoito, uuden opiskelu työtä varten!!!), ja se tehokas asioiden suorittaminen ja hoitaminen saa usein Hieman liian suuren huomion siinä, kun määrittelee itselleen esimerkiksi onnistuneesti vietetyn päivän. Joskus sentään mieleen tulee myös ajatus siitä että juuri nyt onkin hyvä vain olla sekä lepuuttaa kroppaa, eloskella ilman sen kummempia aikatauluja. Kaikenlainen kevyt viihde on ihan omiaan tähän tilanteeseen; esimerkiksi yle areenasta löytyvä Uusi Päivä -sarja, takuu varmasti rentouttava Muumit, ja ruutu.fi:stä löytyvä Dance.. ei mitään tämän vaativampaa kiiiiiitos. ;)

Kuvaa viime viikolta.
Tuntemukset ovat aika lailla samoje mistä kokeneempien kisaajien on kuullut/lukenut kertoilevan, ruuan jälkeen on hetken aikaa tosi hyvä ja energinen olo (kuten nyt kun kirjoitan tätä) ja sitten minuuttiviisarin liikahtaessa jalat tuntuu lyijynraskailta ja ajatukset alkaa painaa ja jopa ahdistaa. Että sellaista vuoristorataa kuuluu varmasti jokaisen kisaajan kotiin tällä hetkellä.

Eilen ja tänään treenaan vain kerran päivässä köykäisesti, ja huomenna on totaalilepoa, johon toki sisältyy poseerausta ja lihashuoltoa. Nyt jo huomaa että kroppa on saanut edes hieman palauduttua viime viikkojen tiukasta treenitahdista, tai sen huomaa edes ajoittain. Mutta esimerkiksi tämän aamun jumpan aikana olin melkoisen pihalla, no loppusarjoissa alkoi jo vissiin veri kiertämään päähän asti, kun loppujen lopuksi fiilis olikin "ihan jees".

Eilen oli myös Miken kuvaukset mistä olin tosi innoissani, mutta sitten iltapäivästä Mike laittoi mailia että kuvat meni v******, ei saatu tarpeeksi kontrastia. Kyllä ketutti, ei tule tällä hetkellä ihan huvikseen joka päivä laitettu sellaista maskia naamalle, eikä hiusten laittoon tule uhrattua muutamaa minuuttia kauempaa pelkkiä treenejä varten, no, it is what it is.. :(....

-Emma