Girls just wanna have life, laugh, and yes, muscles.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

tutkittua tietoa!!!

Kylläpä pää lyö tyhjää tänään(kin) ja viikonlopun yöduunien luoman eufoorisen tilan kruunasi tämä artikkeli, jota lueskelin sunnuntaina. Kroppa ja mieli kiittää xD
Aika hiljaiseks veti kyllä...

Sisällöllisempääkin tekstiä luvassa kun olen päässyt Tukholman vilskeestä:)

maanantai 17. tammikuuta 2011

Produktäävinen hyvän mielen päivä


Heipsan,

tänään nousin niin oikealla jalalla kuin on mahdollista. Mietin mielessäni syitä hyvään fiilikseen (everything happens' for the reason?!). Pienen paussin jälkeen aloittamani D-vitamiini tankkaukset? Inositolin käyttöönottáminen tauon jälkeen? reilut omegat? Puhdasta ruokavaliota Yhtään Tietenkään väheksymättä :). Oli mikä oli tai vaikka kaikki yhdessä, niin tuntuu toimivan. Tuo D-vitamiinitankkauksen olen havainnut toimivaksi jo aiemmin, kyse on siis tästä:
"Poliquinin suositus suomalaisille olisi käyttää 35 000 IU (875µg) kaksi kertaa viikossa jaettuna päivän aterioille (esim. 15 000 IU x 1, 10000 IU x 2). Tämä oli nyt erilainen suositus kuin kesällä, jolloin hän suositteli 10 000 IU päivässä. Joka tapauksessa näin viikottaiseksi määräksi tulee 70 000 IU (1750 µg). Poliquinin viimeisimpien kokemusten mukaan tällainen sysäyksittäinen annostus toimii useimmille ihmisille paremmin seerumin D-vitamiinitasojen nostamisessa kuin päivittäinen, tasainen saanti. Tätä tulisi ylläpitää 8-12vk ajan ja sen jälkeen tiputtaa annostusta ylläpitoannokseen, joka riippuu tarpeesta (talviaikana keskimäärin 5000 IU /pv). (Kaisa Jaakkola)"
 Eli esimerkiksi käyttämilläni Poliquin D3- tipoilla tuo tekisi n.18 tippaa kahtena päivänä viikossa.

Hyvillä mielen siis suuntasin salille, jossa alkuviikko vedetään nupit kaakko -asennossa ennen muutaman päivän huilia. Tänään selkää ja olkapäitä:

1A. Leuat vastaotteella x5
1B. Pystypunnerrus seisten, niskan takaa x5
2A. Alatalja, vastaotteella x5
2B. Vipunostot sivuille x5
3. Kulmasoutu käsipainolla x3 (jäi 3 sarjaan koska onnistuin jotenkin käsipainoa siirtäessä venäyttämään latsin, ja ajattelin että selkäreeni oli tässä.)
4A. Pystysoutu taljasta x5
4B. Takaolkapääveto taljasta x5
..Jos sitä selkää kumminkin vähän lisää, kun ei se enää tunnu pahalta...
5A. Ylätalja, lapiokahvalla x5
5B. Kulmasoutu, power smith -räkissä x5
6. Vuoropumppausta: Pystypunn. ja kulmasoutu käsipainoilla x2

Taas siis pikkumuistutus itselleni siitä että pitää olla tarkkaavainen myös muulloinkin kun varsinaisesti liikettä suorittaessa, esimerkiksi juuri painoja siirrellessä, onneksi kipu jäi lyhyeen, kop kop, eikä toivottavasti palaakkaan itsestään muistuttelemaan. Treeni oli oikein hyvä muutoin ja euforinen olotila saavutettu.

Hyvillä energioilla ja mielillä jaksoin vihdoinkin puuttua tuohon varmaan yli kuukauden päivät kertyneeseen pyykkivuoreeni, sekä vielä laatia raporttia ja ruokavaliota asiakkailleni!

-Emma



...umm tsiki umm tsiki umm tsiki....

torstai 13. tammikuuta 2011

130111

Aijaij nyt on taas rinta auki ja henki kulkee, kiitos Johannan hieronnan! Vielä kun omat ajatuksetkin saavuttaisi saman euforisen olotilan joka kroppaan jää hieronnan jälkeen. Nyt jos yrittää kirjoittaa mitään, tulee tekstistä helposti kovin surumielisen kuuloista, enkä haluaisi kuulostaa siltä koska mun elämä on juuri nyt aikas mageeta, tai vähintäänkin rentoa suoraan sanottuna, mutta kun yksi (itselleni) suuri ja merkitsevä (ehkä liiankin?) asia heittää häränpyllyä, se voi olla tietysti merkitsevää päivän fiiliksien kokonaiskuvassa.

Olen monesti maininnut kavereille miten puuduttavaa se on kun Ruoka pyörii mielessäni näinä aikoina 24/7. Ja se ilon tunne kun tajuaa että "Hei Mä en ole hetkeen "muistanut" ajatella ruokaa!" on kyllä kantava, ehkä se normaali balanssi löytyy pian, eli syön elääkseni, en elä syödäkseni! :)


"Niin nää pandathan on raakasuklaata?!"

Treenirintamalla pidetään volyymia yllä, painotetaan heikoimpia lihasryhmiä ja sellaista perussettiä, mutta juurikin tuo (melkein) päivittäinen "perussetti" on eliksiiriä mulle tällä hetkellä, pysyy hormoonit kehossa jotenkin tasapainossa ja sitä myöden hymykin suupielissä :).
Teemu toivoi lisää treeniasioita tänne blogiin (ymmärrän jos ruuasta jauhaminen alkaa pikkuhiljaa puuduttaa, hheh), laitampa vaikka esimerkiksi tämän päivän selkätreenini, pohkeet kylkiäisinä;
 
13.1.2011
1. Avustetut leuanvedot, kapea kahva x4 - Pohkeet istuen
2. Tuettu t-soutu laitteessa x4 -Pohkeet istuen
3. Ylävetokone, vastaotteella x4 - Pohkeet istuen
4. Pull over köydellä - Köysiveto latseille x4
5. Alatalja, myötäote kapeahko x2
6. Alatalja, vastaote x3
 
Ylävetokonetta ja alataljaa ekoja kertoja vastaotteella, tuntui hyvälle. Nyt kun on "saanut" fyllinkiä "vähän" lisää niin alkaa voimatasotkin palautumaan, on nähkääs tukea kropassa riuhtoa menemään, ei sillä että mä vahva olisin edelleenkään.

Optimal Performancella starttasi Oikotie Optimaaliin -ryhmä, jossa on mukana monta pysyvästä elämäntapamuutoksesta haaveilevaa (ja sen takuulla saavuttavaa!) tyyppiä, kiitos teille kaikille, kannustatte omalla kunnianhimoisella esimerkillänne myös minua astumaan (takaisin) oikeille, omille poluille ;)!

Ja sitten mun pitää mainita ehkäpä mun ykkösidolista tällä hetkellä, oma Äitini on vihdoin jo viime vuoden lopusta alkaen alkanut tekemään todella hienoja muutoksia ruokavalioonsa ja olo on kuulemma todellakin huomattavasti parantunut uusilla evästyksillä! Ja kyllä muutos ainakin minun silmääni jo näkyykin. Aamun paahtoleivät on vaihtunut munakkaisiin, raejuustoon, pähkinöihin jne, sekä työpaikan kahvitilan pullapitkot ja irtokarkkipussit on jäänyt rauhaan yhä usempana päivänä kun Äiti syö eväänä vaikkapa naudan leikkeleitä ja vihanneksia sekä hedelmiä tai muuta terveellistä perusruokaa. Kaiken tämän lisäksi Äiti reippailee lenkin usemman kerran viikkoon. Olen niin ylpeä että halkean! :)

-Emma

tiistai 11. tammikuuta 2011

Kropan vastarintaa ja vähän muutakin....



Törmäsin tuossa muutama päivä sitten mielenkiintoiseen tekstiin erään treeniystäväiseni duunipaikalla. Lause meni suurin piirtein seuraavanlaisesti: Jos sinulla ei ole nyt aikaa syödä hyvin, liikkua ja rentoutua niin toivottavasti sinulla on aikaa sairastaa myöhemmin”. Hyvin todettu ja mitä enemmän asiaa miettii sitä enemmän ymmärtää lauseen pointin.
Aika tosiaan on välillä ollut kortilla ja viime kirjoituksestakin on sen vuoksi vierähtänyt melkoisesti kun sitä tekemistä ja velvoitteiden hoitamista on ollut riittämiin pikkutunneille asti ilman tätä tietokoneen ihmeellistä maailmaa. Harmi sinänsä..Täällä kun on kaikkea mielenkiintoistakin:) Olen kehitellyt upean taidon kerätä itselleni stressiä ihan tavallisen arjen pyörittämisestäkin ja nyt olenkin sitten päässyt viimeisen päälle nauttimaan tuon ihanan ominaisuuteni antamista ”eduista” . Tukka on harventunut puoleen siitä, mitä se oli kisadieetin päätyttyä ja vatsa on aran tuntuinen jatkuvasti ja sen kautta koko kropan toiminta on muutenkin enemmän ja vähemmän epäkunnossa. Taas kerran on onneksi ollut ympärillä ihmisiä, joilta saa tietoa, miten tämänkin ongelman kanssa tulisi edetä. Tietysti oma mielenkiinto hyvinvointiaan kohtaan on myös suuressa roolissa tässikin asiassa.. you know.
Suhteellisen reipas painon nousu on tietysti yksi varsin suuri tekijä mikä on myös varmasti buustannut tuota kropan balanssin ”fakkaamista” koska ruoka-aineet eivät ole olleet lähelläkään sitä viljatonta-sokeritonta- lisäaineetonta- alkalisoivaa jne ruokaa niin usein kuin OLI suunnitellut. Valitettavasti. Kropan reagointi tuohon kaikkeenon ihan looginen ja olenkin miettinyt monesti mihin kaikkeen kroppa oikeasti pystyykään!! Ja koska en usko apteekin tuovan apua ongelmaani on Emman ja Kaisa Jaakkolan antamat ohjeet huomattavasti miellyttävämpiä..myös kropalle.On varmasti muitakin, jotka ovat kärsineet stressin aiheuttamista ongelmista, tiedostamattaankin, joten muutaman vinkki on varmasti paikallaan myös heille.

Elikä eri magneesiumin lähteitä on lisättävä, ne vatsaystävällisemmät vaihtoehdot (ei siis oksidia vaikka se halpaa onkin:D), eri b-vitamiineja reippaasti lisää (onneks niitä on lisätty energia juomiin , joten no worries:D VITSI) ja itselleni hankin lisäksi yrttivalmisteen nimeltä yin builder, mikä on niin ikään vatsaystävällinen tressaantuneen kropan helpottaja. Vatsaystävällisiin kapseleihin tulisi muutenkin kiinnittää ihan jokaisen enemmän huomiota, nimittäin varsinkin niihen HALPOJEN kapselien sidos ja päällysaineet on monesti hyvinkin ”ei niin vatsaystävällisiä” ja kuormittavat entisestään maksaa ja kroppaa, mitkä ovat muutenkin koetuksella lisäaineiden yms. vuoksi. Markkinoiden halpojen omegoiden koostumuksesta puhumattakaan :S. Stressaantuneelle kropalle ravinnoksi sopii parhaiten mm. sosemainen ruoka, höyrystetyt kasvikset, vaalea kala ja smoothiet , joita vatsan on helppo käyttää. Monelle varmasti ihan selviä juttuja,edelleen, mutta muutamalle varmasti tässä on jotain uutta. Ja stressaavia ihmisiä tää maa on täynnä:D Tietty ohjeistus: älä tsessaa auttais myös kovasti, mutta en edes valmentajan käskystä oo pystynyt tähän vaikka kaikkien muiden hänen antamien ohjeistuksien mukaan olenkin toiminut hyvin tunnollisesti:)

Se siitä. Mitä viime vuodesta sitten jäi mieleen? En ihan Emman kaltaista peruusteellista pohdintaa EHDI käydä läpi (ainakaan vielä) :D mutta vuoteen kuului monen monta menetettyä kiloa ja muutama plussagrammakin sekä monta ihanaa ihmistä, jotka tuki ja auttoi tuon pitkähkön matkan aikana:) Oma suhtautuminen kroppaan on ollut koko tämän nopeasti vietetyn vuoden hyvinkin kriittinen ja toisinaan jopa vääristynyt. Esimerkiksi kisapäivänäkin tuntui siltä, että ylimääräistä löytyy kropasta vaikka millä mitalla vaikka tyttö taisi aika äärirajoilla mennä silloin (tämä on tosin monelle kisaajalle hyvin tuttua). Varsinkin SM- kisojen ja PM-kisojen välinen ajanjakso oli erittäin löysää liikunnalisesti. Eikä ihme, mutta siltikin sitä epäili, miten moisessa ”hengailussa” on mitään järkeä eikä tuota asiaa pohtiessa osannut ottaa levosta iloa irti, mikä olisi kropalle ollut varmasti suuri karhun palvelus eli tulos jälleen miinuksen puolelle! Lepohan on aivan yliarvostettua! Vuoteen mahtui myös hyvin monta onnistumisen ja epäonnistumisen hetkeä. Todella vedin ensimmäisen dieetin läpi kirkkaasti repsahtamatta kertaakaan. Pystyin käymään läpi asian, jota olen jälkeenpäin monesti ihmetellyt. Opin jotenkin tuntemaan oman rajallisuuteni ja antamaan jopa periksi. Kaikkeen kun ei todellakaan ole pakko pystyä. Ja olennaisinta oli oppia olemaan itselleen armollinen. Sen toteuttaminen on vieläkin välillä yllättävän hankalaa, mutta selkeää edistystä on jo tapahtunut! Kisojen jälkeinen kunnioitus itseään kohtaan katosi osittain hyvinkin pitkäksi aikaa. Sairas suhtautuminen ruokaan ajoi tämän sokerihiiren juurilleen ja sitä myöten sekä kehon että mielen tasapainolle sai sanoa hyvästit. Edelleen käyn päivittäin läpi, miten itsensä on oikeasti tähän tilanteeseen päästänyt, mutta jonkinkainen järki on kuitenkin tallella asenteen muutos on ollut paikallaan. Ja toisaalta kantapää opettaa parhaiten! Eipä tarvii jatkossa kokeilla:D

Päivityksen ei suinkaan ollut tarkoitus olla negatiivispainotteinen. Sitä on vaan ollut joskus aikoinaan vaikea uskoa, miksi ihmisillä se vaikein osuus onkin dieetin jälkeinen elämä. Ei tietenkään kaikilla. Onneksi niin:) Ja onhan sitä kaikkea mahtavaa dieetin päätyttyä tapahtunutkin kun aikaa on muille asioille enemmän, mutta mentaalisesti palautuminen ei tapahtunutkaan niin kuin oli suunnitellut. Onneksi itsestään oppii jotain uutta ja sitä osaa jatkossa suhtautua siihen paremmin sekä ainaiseen suorittamiseen:) Matka lihaisampaan ja hyvin voivempaan kroppaan jatkuu tänä vuonna viisaampana kuin ennen!:)


Yllä oleva kuva: http://www.iltasanomat.fi/terveys/N%C3%A4in%20selvi%C3%A4t%20stressist%C3%A4%20-%208%20neuvoa/art-1288336485101.html