260309

Chilliä huomenta!

Maarit laittoi eilen tekstiä tuosta ruuasta, ja mm. sen vaikutuksista kroppaan ja sitä kautta mielialaan, eli kaikkeen. Paasattiin yhdessä ko. aiheesta sunnuntai aamuna liikennesasemalla, samaan aikaan kun huvittuneena aiheeseen kuuluen seurattiin muiden asiakkaiden syömisiä, ja mm. sokerikoukussa elävien lapsien käyttäymistä. Sitä vaan miettii että se kakkeliruoka-mood on niin monelle meistä ihmisistä se ihan tavallinen tila, eikä sitä edes havahduta ihmettelemään  mitenkään. Syy-yhteyksiä "vaivoihin" ei yksinkertaisesti osata hakea tutkiskelemalla omaa ruovaliota.

On normaalia, että väsyttää, väsyttää, sitten kun tulee totaalinen stoppi niin haukataan jotain Nopeeta. Sitten jaksaakin taas 5 tuntia syömättä. Bussissa kotimatkalla kotiin on pakko laittaa silmät kiinni. Olen huvikseni tehnyt tutkimusta tuosta bussi aiheesta joka arkipäivä kun tulen töistä kotiin :). Viikonloppuna ei sitten väsytäkkään niin paljoa koska on aikaa pitää verensokerit pilvissä syömällä säännöllisesti kaikenlaisia makupaloja, ja maanantaina voi palata kunnon hiilarikrapulassa töihin, "kyllä nää maanantait on kamalia".

Itse olen päättänyt päästä eroon ajatuksesta "pakko punnita pakko laskea jne", ja kääntää sen yksinkertaisesti voimavaraksi. Myös suunnitelmallisuus on positiivinen asia, ei kahlitseva. Ruoka on ihan mahtava työkalu, joka on jokaisen käytettävissä. Tuossa Maaritin tekstissä oli myös siitä mässäilyn vaikutuksesta kehoon jopa monta päivää mässäilyn jälkeen. Ja taas kerran, moni ihminen ei edes nyt tietäisi mistä puhun, koska se on Se normaali olotila. Ottakaa hei Rennie ja elämä hymyilee taas. Se on järkyttävää, että monille on ihan normaalia päivittäin ottaa ruuan jälkeen joku rennie tms. närästyspilleri?!

Mässäämisen jälkeen itse olen huomannut sen ettei ruoka-aineet imeydy kunnolla, sellainen valju, yleisesti vain huono olo joka saattaa helposti kestää sen pari päivää. Vaikutus mielialaan on myös "taattu" (mutta hei, soita terkkarista ittelles masennuslääkkeet, ne saa varmaan nykyään ihan puhelinsoitolla?).

En halua menettää enää yhtäkään päivää sen kaltaisessa huonossa olossa joka järjettömästä mässäämisestä seuraa. Suhtautumista ruokaan ja näihin mässäämis asioihin pitää muuttaa, ja se vaatii duunia, omaa mieltä pitää tarkastella ja ns. kouluttaa. Vanha koira ei opi uusia temppuja, tai ainakin se ottaa aikaa. Tässä yhteiskunnassa (paska)ruokaa tuputetaan  joka paikassa. Yleisessä ruokakulttuurissamme ei minimalismilla (kalorimäärissä) juhlita. Kaupat toki päättää millä hyllynsä täyttävät, mutteivat sitä mitä kannan sieltä kotiini. Aikuinen ihminen on vastuussa itse itsestään. Ja hei, onneksi järkevä ruoka on h****** hyvää, eihän tässä ole mitään menetettävää!!

Hymyilkää ;)

-E