Nythän on jo syyskuu..

Aika rientää huimaa vauhtia eteenpäin, mikä tietysti on toisaalta hyvä, mutta olishan se mukavaa, että hektisestä ajasta sais mielellisesti enemmän irti. Töitä on paiskittu, koulussa käyty ja treenitkin hoidettu siinä sivussa. Saisin siis olla jopa ylpeä itsestäni, mutta aina sitä vaatii ja odottaa iltseltään enemmän suoritusta.. Ketodieetti päättyi sitten sunnuntaina elikä peräti kaksi viikkoa ehdin tuolla syklitetyllä ketolla olemaan. Fiilikset tuosta oli ihan hyvät paitsi toinen ja tältä erää viimeinen ketoviikko tuntui liian raskaalta kaiken sen duunin keskellä, mitä kyseinen viikko sisälsi. No empä valita paluusta vanhaan ruokavalioon. Kyllä nuo marjat, bataatti ja omena uppoaa erityisen mieluusti:) Keto on kyllä varmasti tosi toimiva tapa pudottaa painoa, varsinkin jos raaka-aineina käyttää laadukkaita rasvoja ja proteiinin lähteitä. Kookosöljy, avokado, luomu parapähkinät, luomu jauheliha, maustamaton kalkkuna, tuore pinaatti, tuore parsa ja raejuustoakin (tavasta poiketen peräti yksi purkki) mauhtui tuohon kahteen viikkoon melko paljon ja aivot pelasi suurinpiirtein kohtalaisesti. Mielikin oli jees lukuunottamatta matalakalorisia päiviä kun valveilla joutui olemaan peräti 18 tuntia. Ja kuinka helppoa noiden ruokien laskeminen onkaan, jopa osan aivosoluista menettäneelle dieettaajalle. No se siitä...Kaloreita on nostettu ihan huolella takaisin, mikä tietysti itseä arvelluttaa kovasti, mutta minua viisaampi päättäköön mitä tehdään. Mitään ei tietenkään purematta niellä, se on selvä. Enkä nyt puhu konkreettisesta ruuasta. Kroppa onkin taas ilmoitellut yhteistyökyvyttömyydestään keräämällä huolella nestettä. No ei tämän liian helppoa kuulunutkaan olla! Ei oteta siitä stressiä. Sekun ei ainakaan auta! Moni dieettaaja on varmasti huomannut saman:D

Au naturel aamufreshiä kuvaa maanantailta. Lavalla asento, lookki ja ennen kaikkea kunto ehkä hieman hiotumpi ja viimeistellympi.
Sitten on pienen hifistelynurkkauksen aika. Mp3-soittimia on nimittäin jokunen kappale mennyt hajalle tässä parin vuoden sisällä. No takuu kun on voimassa niin uutta soitinta on kivuttomasti saanut tilalle, mutta jokainen treeni ilman soitinta on aika tuskaa... vaikka usealla salilla saakin virittäytyä aina uudestaan ja uudestaan kisatapahtumIEN tunnelmiin acdc:n avulla, on kyseisen musiikin kuunteleminen henkilökohtaisesti minulle liian haastavaa puhumattakaan mainosten sopivasta ajoittumisesta esim intervallin aikana..olen ehkä hieman asennevammainen;b
Mutta asiaan: siis viimeisimmän soittimeni hiljentyssä viimeisen kerran, päätin siirtyä aivan toisenlaisen soittimen käyttöön. Elikä uudessa soittimessa soitin on kuulokkeissa itsessään, jolloin johdot eivät roiku missään tiellä tai soitin joudu treenatessa puristuksiin, hien hyökkäämäksi tms. Mahtava soitin kertakaikkiaan!! Soitin pysyy päässä tosi hyvin. Tosin en ole juossut tuon kanssa, mutta eipä ainakaan omilta korvilta ole tippunut kertaakaan.. Värikin on ihan inhimillinen, kaikille sopiva.

Asennoituminen päivän treeneihin on ehkä yksi asia johon pitäis kiinnittää huomiota. Siirtyä ajatuksesta kerrankin vaan itse suorittamiseen eikä miettiä tulevia treenejä etukäteen tunti tolkulla. Syyllistyn nimittäin noihin treeniä edeltäviin angstailuihin liian usein, jolloin voimavarat ja kiinnostus muihin juttuihin katoaa kummasti. Tällöin taas ollaan pisteessä, ettei esim koulutehtäviä saa aloitettua ajoissa tai edes myöhäänkään. Tää kun ei kai ole koko elämä, on arjen muistakin asioista selviydyttävä. Tosin tällä hetkellä sivullisille on tainnut sellainen kuva tästä mun harrastuksesta tulla..

Nyt jalat ja mieli kohti kattoa!

*Mä*