Girls just wanna have life, laugh, and yes, muscles.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Hilsen fra Norge


Hei till alle!

Selailin blogia tarkistaakseni koska sitä viimeksi onkaan näytön täältä päästä näpytellyt tekstiä ja reilu vuosi siitä näkyy jo kuluneen. Kirjoittamisessa olleen tauon taustalla ei suinkaan ole kiinnostuksen lopahtaminen vaan ajan rajallisuus (mikä toisaalta vaikuttaa myös edellä mainittuun asiaan). Ei sinänsä mikään yllätys, mutta kieltämättä blogin kirjoittaminen on viime aikoina pyörinyt paljon mielessä. Varsinkin kun tällä hetkellä elämässä on tapahtunut aika isojakin juttuja, joita olisi mukava jakaa muillekin. Nytkään en pelkkää punttipäiväkirjaa tänne päivittele, mutta toki siitäkin voi jotakin mainita, se kun on ollut tän blogin alkuperäinen tarkoitus;)

Elikä minulle kuuluu nyt oikeinkin hyvää. Toki tuohon reilun vuoden mittaiseen päivitystaukoon on mahtunut enemmän ja vähemmän noita grumby-päiviä, mutta niistä on turha puhua enempää. Ketään tuskin kiinnostaa ne epäonnistumisen tuntemukset, jotka eivät kuitenkaan oikeasti ole edes vakavia. Tällä hetkellä asustelen Norjassa, tarkemmin sanottuna Bergenissä. Syy muuttooni tänne kiehtovaan, mutta valitettavan ylihinnoiteltuun maahan on vaihto-opintoni mahtavassa Bergen Academy of art and design-koulussa. Opiskelen siis muotoilua ja tänä syksynä olikin viimeinen mahdollisuus poistua opintojen aikana ulkomaille. Päivääkään (tämän reilun kuukauden aikana;)) en ole katunut. Aika mieletön maa ja kaupunki vaikka nuukan ihmisen saakin toisinaan hermoromahduksen partaalle.

Asustelen noin 20 min ratikkamatkan päässä keskustasta, paikallisten silmissä huonolla ja vaihto-oppilaiden valloittamalla Fantoftin alueella. Asuntoni on kallis (luonnollisesti), mutta myös melko melko huonossa kunnossa. Toisaalta pääsinkin yksiöön asumaan solukämpän sijaan, jossa keittiön olisin jakanut parhaimmillaan kahdeksan muun asukkaan kanssa. Voin vaan kuvitella sen keittiön puhtaiden ja ruuanlaiton helppouden, vaikka minun ei ole niin väliä pääsenkö laitttamaan ruuan heti vai vasta kahden tunnin päästä;D Hienoa asuinalueessa kuitenkin se, että kuntosali on noin 200m metrin päässä kotioveltani. Luksusta! Tietenkin ulos astuessaan hyviä lenkkipolkuja ja intervallimäkiä on vaikka kuinka paljon. Treenailemaan on siis päässyt mainiosti ja sali erittäin monipuolinen. 
 

Paljon jäi sanomatta, mutta  jätän ajatusten virtaa seuraaville päivityksille. Nyt on aika siirtyä lauantai-illan viettoon!

Se deg!


torstai 9. elokuuta 2012

Myrskyyn vai tyyneen. Syy olemiseen ja olevaan, ja mikä lienee syy olemattomaan.

Lähde: http://aquaeden.com/pond-pictures/Water%20Elements/slides/water-ripples.jpg

Tänään kirjoitan siitä miksi pienet kivet ovat merkityksellisiä. :)

Osallistuin heinäkuun lopussa Piet Nibbelinkin hevostaitoklinikan kuunteluoppilaaksi. Päivi Peusan blogista voit lukea lisää kurssista. Minulla on ollut ilo tämän kesän aikana opiskella pintaraapaisun verran muutaman eri opettajan ohjauksessa luonnollista hevostaitoa. Ja tämä opiskelu tulee samaan jatkoa syksyllä kun talouteni on taas vankemmalla kivijalalla kesän jälkeen. :)

Kuvassa kurssin oppilas ja Piet. "Laske puita" - Piet kehotti
usein, näin oppilas sai laskettua paineen ja vaatimisen energian
jota käytti hevoseen / joka jäi päälle harjoituksen jälkeen.
Kuva: http://paivintalli.blogspot.fi/.
Eräs kuvaus jäi mieleeni, Piet käytti tätä useamman kerran opettaessaan sitä, millaisessa olotilassa meidän tulisi kohdata hevonen (miksei ihminenkin). Luonnollisen hevostaidon kulmakiviä on ns. mikroliikkeillä kommunikointi hevosen kanssa; ajatuskin voi riittää. Ihmisten välinen mikroliike kommunikointi on surkastunut, mutta hevonen on meille tässä(kin) asiassa oiva opettaja.

Mutta takaisin siihen kuvaukseen josta tahdon kertoa.

Mietippä jos sinulla on pikkuruinen kivi, ja heität sen valtoimenaan myrskyävään mereen. Näkyykö kiven vaikutus aallokossa mitenkään?

Lähde: http://thehomesteadresort.com/blog/wp-content/uploads/2010/10/chilling-storm-500x375.jpg

Aivan, tuskimpa.

Mitäpä jos heität saman pikkuruisen kivesi tyynenä lymyävään lammeen? Aivan. Näet useita rinkuloita, kuulet jopa äänen, kiven vaikutus tyynessä lammessa kestää hetken (juuri tarpeellisen ajan), jonka jälkeen lammi tyntyy.

Lähde: http://cdn.c.photoshelter.com/img-get/I0000dKP2_JYXSR4/s/860/860/Pond-Refection.jpg

Kiehtovaa, selkeyttävää.

Tämä peilaa taas loistavasti kaikkeen olemiseen ja olevaan, ja lienee syy olemattomaan. Jos olosuhteemme ovat ns. myrskyä, elämme hälinässä, Oman nyrkin ja Oma hellan välissä jne, tiedät mitä tarkoitan. Jos teemme em. olosuhteiden vallitessa pienen muutoksen, emme huomaa vaikutuksia ja toteamme ne sitten turhiksi tai heittelemme isompaa murikkaa ja ihmettelemme vieläkin miksi emme pysty vaikuttamaan aallokkoomme. Täten havittelemme aina Suuria Elämänmuutoksia; muutan kaiken kerralla, heti huomenna tai maanantaina (haluan kuivata koko meren prkl).

Mitäpä jos ensiksi rauhoittaisimme olosuhteet, päämme, ympäristömme, mielemme. Myrskyistä peilityyneksi pinnaksi. Sitten vaikutamme pienillä asioilla; heittelemme yksi kerrallaan pieniä kiviä, joiden vaikutus kestää, ja tyyntyy juuri sopivan ajan kuluttua. Emme heitä kourallista pieniä kiviä, vaan odotamme aina rauhassa lammen tyyntymistä,

jotta taas pienellä murusella on mahdollisuus vaikuttaa.

- Emma :)


maanantai 23. heinäkuuta 2012

"Olet nyt sitä mitä teit aikaisemmin ja sinusta tulee se, minkä teet nyt."

Lähde: http://www.orkugifs.com/en/
Lähde: www.fbcoverstreet.com
Lötköpötkö "treenin" jälkeen ylläolevat lainaukset ovat paikallaan. Onneksi oli kuitenkin hyvää seuraa salilla, Maarit :).
Lomaillessa on tullut keksittyä hauskoja treenivirityksiä; avustettuja leuanvetoja palotikkaissa, pystypunnerrusta ja kulmasoutuja koivutukilla ja pomppuja.

Kuvia viime kesän pihajumpasta:




- Emma :)

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Don't be the Body Police

"Concern yourself with yourself. Lead by example. Keep your negative thoughts about others to yourself and try to change your thinking. Focus your energy on doing positive things for yourself.   Don't be the Body Police. Don't be the Health Police. And don't be the Food Police."
Lähde.


Taas hyvää pointtia, koskaan ei voi tietää mitä toisen kehossa, mielessä tai elämässä tapahtuu tai on tapahtumatta (!!).. Itse en ole suoranaisesti keneltäkään mitään ikävää kuullut päin naamaa, mutta aina löytyy idiootteja jotka ovat arvostelemassa muita päällepäin näkyvän kunnon perusteella. Think about it.. (ja kyllä, itsekkin tähän arvosteluun ja poliisin toimiin sortuneena liian usein) "Focus your energy on doing positive things for yourself"  lisäisin vielä: and others, <3.

- Emma :)

torstai 12. heinäkuuta 2012

Tarpeettomia rajoja

Kirjoittelin hieman ajatuksiani toimintamalleista, uskosta ja luottamuksesta, ja taas vähän fitness kiikareista.. Asialähteiksi kokosin ajatuksia urheilijoilta.

Jotkut vannovat loppuun asti vietyjen avustettujen pakkotoistojen nimeen ja toiset pitävät tätä lihaskasvun ehkäisevänä harjoittelumuotona ja muistavat lopettaa sarjansa muutamaa toistoa ennen uupumusta.



Uimari Eetu Karvosen blogista: "Asioiden mittaaminen usein johtaa uimarien mielikuvituksen rajoittamiseen jossa uusien asioiden kokeilu ja kehon kuuntelu jää välistä kun tavoitteena on enää ainoastaan saavuttaa mahdollisimman hyvä aika tai tietty vetomäärä jne.. Mielestäni uinnin päätarkoitus olisi kuitenkin löytää keinoja nopeampaan etenemiseen ja kehittää kykyä arvioida omaa tekemistään yksilöllisesti."

Tästä asiasta ollaan yksimielisiä: tärkeintä on rasittaa lihas maksimaalisesti (ainakin jossakin vaiheessa harjoitusjaksoa) ja sen jälkeen palautua siitä hyvin. Tarvitaanko tähän joka viikko progressiivisesti lisääntyvät sarjamäärät tarkoin määritellyissä liikkeissä? ja lepoviikko/jakso vain joka viides viikko? Toki on henkilöitä joita mitat ja määreet motivoivat, mutta toiset tallaisivat mieluusti fiilispohjalta (muttei välinpitämättömästi).

Sanna Eloranta kirjoittaa: "Ylitreenaamista on vaikea tunnistaa, koska toisen keho voi ajautua negatiiviseen väsymystilaan jo kolmella treenillä viikossa toisen kestäessä yli seitsemän treeniä... Omasta kokemuksestani voin sanoa iän ja ylirasituksen opettaneen. Viisi vuotta sitten kuvittelin kehoni kestävän mitä vaan. Jos olin väsynyt pieksin itseni kahvilla, kofeiinitableteilla ja tahdonvoimalla eteenpäin. Treenin väliin jättäminen tai keskeyttäminen oli heikkoutta. Tein parhaani ja ”kaiken oikein”, silti en saavuttanut haluamiani tuloksia. ... todennäköisin treenikehityksen hidastaja on liika yrittäminen. Jatkuva kontrolli hukuttaa alleen kehon viestit siitä mitä se oikeasti tarvitsee. "

Voiko kehittyä fiilistelemällä? voiko kehittyä ottamalla päivän kerrallaan? voiko kehittyä poikkeamalla ohjeista (omista tai muiden) tai joustamalla suunnitelmista? voiko kehittyä tekemällä asiat nyt eri tavalla kuin aikaisemmin jolloin kehityin? Onko tarkoitus toimia kuin kone annetuilla ohjeilla? Yllä Eetu sanoo "Mielestäni uinnin päätarkoitus olisi kuitenkin löytää keinoja nopeampaan etenemiseen ja kehittää kykyä arvioida omaa tekemistään yksilöllisesti".

Miten suuri on omavastuu omien tuntemusten kuuntelusta? Voiko omiin tuntemuksiin luottaa?



Lisää Eetulta: "Nyt onneksi jo tajuan että urheilussa ei ole kyse siitä kuka pystyy elämään kaikista kurinalaisimmin ja uhraamaan eniten elämässään vaan siitä kuka on ensimmäisenä maalissa. Jos teet tiukkoja suunnitelmia siitä kuinka kauden tulisi edetä, kuinka sinun tulisi nukkua, mitä tulisi syödä ja pidät niitä absoluuttisen tärkeinä menestyksellesi tulet väkisinkin epäonnistumaan ainakin jossain ennalta tehdyssä suunnitelmassa. Tämä huojuttaa itsevarmuuttasi."

Ravinto, kehityksen kulmakiviä. Sopiiko kaikille samankaltainen lähestymistapa? Olitpa laskettavissa urheilijoihin tai harrastat kehittyäksesi: Onko joka ikinen kilokalori vaikkapa vihanneksista laskettava excel taulukkoon jotta rasva palaa tai/ja liha kasvaa? Onko tomaatti suurin vihollisemme?

Fitnessin ympärillä on paljon mustavalkoista ajatusmaailmaa, Jonna Vuori kirjoittaa virkistäviä näkökulmia omasta kisaan valmistumisestaan: "Tällä dietillä olen toteuttanut vapaampaa syömiskulttuuria, joka on käytännössä näkynyt niin, etten laske kaloreihin mukaan salaattia enkä kurkkua. Punnitsen omenat silmämääräisesti ja esim. polttariviikonlopulle mökille otin mukaan ruokia vain osan proteiineista. Hiilarit söin silmämääräisesti, laskeskelin päässäni suunilleen. Söin myös ABC:lla. Spontaanius ja vapaampi tapa sopii ehdottomasti tähän elämäntilanteeseen ja jos se on kuntoa heikentävä, niin antaa olla. Elämä ei ole niin grammalleen.."

Ja myöhemmässä tekstissään minusta hienosti antaa kisaamiselle tarkoituksen: "Haluan näyttää, että diettimatkan voi taivaltaa niin monella tapaa -ja siltikin olla kunnossa. Haluan jakaa sen ilon ja onnistumisen lavalta käsin."

Jos joskus vielä itse kisaan, tahdon pystyä kirjoittamaan saman lauseen kuin Jonna tuossa yllä.

Myös nämä Jonnan tekstit kannattaa lukaista siitä millaista fitness lajin harrastaminen on oman elämän ohella ala- ja ylämäkineen ja parhaimmillaan: osa 1: http://positiivinensyke.blogspot.fi/2012/06/syvemmalta.html , osa 2: http://positiivinensyke.blogspot.fi/2012/06/tahan-paivaan.html.


Ajattelen että usko omaan tekemiseen on pitkälti kaiken A ja O. Sekä pidemmällä tähtäimellä tuntemusten kuuntelu. Ensimmäisenä mainittu usko on varmasti se helpompi saavuttaa, ja kehonkuuntelu sitten muodostuu kun päätä on kopauteltu seiniin jokunen vuosi.

Ihmisistä puhuttaessa lisäisin vielä sen, että olemme muuttuva kokonaisuus, se ajatus/toiminta mikä toimi viime syksynä ei välttämättä ole nyt oikea lähestymistapa, eli uskoon ja kuunteluun voisi lisätä vielä joustavuuden.

Roxie Beckless on hienosti kiteyttänyt ja sopipaa hyvin tämän tekstin lopetukseksi:

"you DON’T HAVE TO KILL YOURSELF TO COMPETE. Competing should be about taking things to the next level, but doing so in a way that you can admit “yes, it is a challenge” but at the same time it’s not a game of misery. Always listen to your body and watch it closely (even when working with a coach or trainer). At the end of the day it is your health and sanity on the line, and your idea about stepping on stage has always been because you thought it would be a fun challenge. Always remember that."


Siinäpä aika toimiva paketti!

- Emma


Pics:
1.
http://myjourneythroughthickandthin.files.wordpress.com/2012/04/are-you-happy.jpg
2.
http://fc06.deviantart.net/fs32/i/2008/224/c/2/Male_muscle_artsketch_by_MightyKnightBR.jpg
3.
http://southernadventuress.files.wordpress.com/2011/06/tumblr_ktwbl0attn1qa6s1zo1_1280.jpg
4.
http://s3-ak.buzzfed.com/static/imagebuzz/web04/2011/10/2/9/bulldogs-pure-joy-28215-1317561399-3.jpg

maanantai 9. huhtikuuta 2012

tiistai 27. syyskuuta 2011

"It is more important to know where you are going than to get there quickly."

Tee asioita kuten tavoittelemasi ihmishahmo tekisi ja tulet häneksi. Elä kuten terveet ihmiset, tee valintoja kuten he ja tulet terveeksi.
Pitkäjänteisyys antaa välillä odottaa itseään. Varmuus esimerkiksi omien valintojen ja toiminnan laadusta hämärtyy, sisäisen puheen sävy muuttuu epäileväksi.. teenkö tarpeeksi, teenko väärin, olenko sittenkään oikeassa näiden asioiden kanssa?

Onneksi, jossain taustalla puhuu järjen äänikin, teen asioita varmasti oikein ja tarpeeksi tämänhetkiset tieto- ja taito- sekä muut resurssini huomioiden.

Kun osaat odottaa, voit tehdä mitä tahansa.

Tässä tämän päivän motivaatio puhe. =)

-Emma

maanantai 19. syyskuuta 2011

190911

Viikonloppuna oli hyvä väli pitää kevennys Tampereen reissusta johtuen. Pe-Su sujuivat takuu mukavasti hyvässä seurassa; ensin OP-tiimin kesken ja sen jälkeen ystävien kanssa. Maanantaina siis sosiaalisesti eheytyneenä takaisin treeni tantereelle:

19.9.11 Jalat
1. Etukyykky n. x6
2a. Smith-kyykky tangolla x4
2b. Sissy-kyykky vetokumilla avustettuna
3. Pohjenousu vaakahackissa, 1:llä jalalla x3
4. Pohjenousu vaakahackissa, pudotus sarja x1

Palautumis metodeitahan on monenlaisia, aikaisemmin käytin n.5 päivän totaalilepo systeemiä, nykyään pidän n.3 (totaali)päivää lepoa, eli hieman vähemmän, olen ajatellut/havainnut sen riittävän ainakin lyhyellä aikavälillä.
Alan nyt kuitenkin testata (muistaakseni Poliquinen suosittelema?) systeemiä, jossa joka 3. tai 4. treeni tipautetaan volyymia 50%, mutta sarjapainot pidetään ennallaan ja näin hermosto kuitenkin pääsee palautumaan.

Viime torstailta jäi ylös-kirjaamatta treenit, tein tuolloin 2 punttitreeniä johtuen hieman epänormaalin pitkäksi venyneestä päivästä Maaritin vieraillessa Helsingissä. Tuo olikin ihan sopiva sattuma ennen kevennystäni.

Nyt suuntaan Kaisan Hormonidieetti -kirjan tiimoilta hänen luennolleen!

Treenibiisien top 5:een kuuluva, ehdottomasti :). --->



-Emma

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

140911

Ke; Jalat
1a. Sumo-maastaveto x5
1b. Koukistukset maaten
2. Askelkyykkykävely, käsipainot suorilla käsillä x4
3. GHR jumppapallolla (avustettuna) x3
4. Pull-throug taljasta x2

Jätin toisesta jalkatreenistä takakyykyn pois (ja keskityn nyt enemmän etukyykkyyn) ja otin sen tilalle vedon, jonka siis tein nyt sumotyyliin jotta saan tuonne sisäreiteenkin ärsykettä. Tuo sormivoimien lisääntyminen on kyllä huippu siistiä, tänään oli mukavaa todeta että 80kg pysyi näpeissä helpohkosti!

Jospa sitten ensikerralla olisi sitä sisäreittä :).
-Emma

maanantai 12. syyskuuta 2011

120911

Ma; Yläkropan työntäviä
1. Pystypunnerrus seisten, yhdellä kädellä, neutraali ote x5
2a. Kapea penkkipunnerrus fat barilla x5
2b. Pystysoutu taljasta fat bar -tangolla
3a. Jalkojennostot vuorotahtiin tangossa roikkuen x4
3b. Tangon heilautukset/heitot seisten, en tiädä liikkeen nimeä,  mutta siten että tanko on renkaassa jne, ehkä tiedätte! x5

Rakenteellista tasapainoa testaamassa kesäkuussa.
Hieman jäykkyyttä havaittavissa yläkehossa treenin alussa, mutta hyvin se vertyi ja tuntui tukevalta punnertaa. Pystypunnerrus on myös yksi liike joka on kokenut uudistuksen tekniikan osalta, tätä nykyä käsipaino lähtee olkapään tasosta ja päättyy melkeinpä kohtisuoraan kallon päälle käsi suorana, ns. "hauis korvaan" tyylillä, ei semmoisia perinteikkäitä bodi-punnerruksia 10cm liikeradalla. =) Fat bar -tankoja hyödynnän myös mahdollisimman paljon, ja remmien käytön olen lopettanut kokonaan; mukavaa huomata kun tanko alkaa esim. soutaessa pysymään hanskassa!

Tämmöinen träkki pisti korvaan tänä aamuna yhdestä transu-setistä:



-Emma

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Jotain tavallista..

Koska kovin pohdiskelevien tai oivaltavien tekstien tuottaminen tuntuu näköjään päivästä toiseen kovin vaikealta, niin kirjoiten nyt kuitenkin edes muutamien päivien treenejä ylös. Lueskelin juuri omia merkintöjäni tässä blogissa viime kesän korvilta, olenpas ollut tuolloin tuotteliaana ja aikas hyviä olikin tekstit, teki hyvää palautella mieleen noita juttuja joita silloinKin pohti.
Niin, ne treenit!


La: Jalat
1. Etukyykky (en laskenut sarjamäärää, n.6x)
2a. Smith-kyykky tangolla (näissäkään en laskenut sarjoja, n.5x)
2b. Sissy-kyykky kuminauhalla avustettuna
3. Pohkeet seisten yhdellä jalalla, toisella jalalla avustaen tarvittaessa (n.4x)

Kyykkäilyt on tosiaan kokeneet melko radikaalin muutoksen viime aikaisten tekniikka valmennusten johdosta; aina innolla tulee nykyään odoteltua kyykkäily päivää, uudella tekniikalla se vaan tuntuu niin "oikealta".

Su, aamu: Vetoja tasamaalla
- Lyhyitä vetoja hiekkakentällä, n. 6-7 kpl
- Marssiloikkaa eteenpäin 3x15kpl

Ei mitään täysiä tehoja näissä, nilkat tuntui todella jäykiltä alkaessa.

Su, päivä: Vetävät
1. Vastaoteleuka x2, mahdollisimman kauan staattinen pito ylä-asennossa
2a. Yhden käden kulmasoutu, alaviistopenkillä polvillaan x5
2b. Yhden käden kulmasoutu, vinopenkkiin nojaten x5
3a. Hauiskääntö fat-barilla x3
3b. S-scap vedot roikkuen, hammerotteella x3
4a. Hauiskääntö "otsaan", selällään maaten taljasta x3
4b. Kohautukset 1:llä kädelllä, powersmithissä sivuttain x3
5. Hammerleukoja räkki tyyliin x4

Tähän tuli liikaa liikkeitä kun oli hyvä draivi ja hiki päällä, ei se huono oo jos on fiilistä, mut se on jos ei palaudu, no tätä seikkaa voidaan tarkastella lähemmin vaikka sitten huomenna! S-scap vedot on myös liike jonka olen lisännyt lähikuukausina valikoimaan; ennen en tiennyt koko liikkeestä mitään, mutta en jättäis kyllä enää pois, tulee hyvää pitoa yläkroppaan.

Kivaa kirjoittaa pitkästä aikaa yksinkertaista treenipäivyriä, vaikka ei tämmösiä kai kukaan lukea jaksa :D..?

-Emma

Hannie Van Aken.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Hi! I´m still here!


Hellurei!!

Muistatko vielä blogin toisen kirjoittajan? Sen tummemman (siis hiuksiltaan. Iholtaan kuin kalkkuna tai talkkuna :D), jonka jutuissa ei välttämättä ollut päätä eikä häntää. Muistit tai et niin hän on täällä taas. Runosuoneni tyrehtyi totaalisesti syksyllä eikä ajatusten kasaaminen luettavaan muotoon käynyt edes mielessäni saati, että sen mielenkiintoiseksi olisi saanut edes "puettua". Alkutalvi, talvi, kevät ja kesä (on kai myönnettävä että syksyä jo elellään) on kulunut nopsaan ja välillä erittäinkin sekaviassa ajusmaailmoissa. Ulkomuodon muutoksista sen enempää mainitsematta, henkisen puolen kanssa aletaan olemaan pikkuhiljaa tasapainossa. Edistystä:)

Ra(s)kasta harrastustani en ole kuitenkaan näiden hiljaisten kuukausieni aikana hylännyt viikoksikaan (voi olla, että pieni tauko olisi voinut olla henkisesti ihan hyvä vaihtoehto) vaan treenejä on tehty kiltisti. Välillä hammastakin purren.


Kisojen jälkeen alkanut projekti "silmäpussit sileiksi" syömällä.. ei kun siis unella on vielä kesken, mutta erittäin hyvässä alussa. Unen laatua ja määrää on saatu parannettua rutkasti. Hieman vielä varjoa tuolta silmien alta löytyy, joten jatketaan harjoituksia:) Ei vaan meinaa malttaa aijoissa vajota sängyn pohjalle kuten rakas kolleegani

Koska edelliskesän olin dieetillä, en voinut tehdä mitään treeniohjelman ulkopuolista asiaa ja koko elämäni oli niin kellotettua ( juuri näinhän se pitää ajatella), että tälle kesälle olinkin asetettanut liudan toiveita/tavoitteita ja AIKAA. Kesiähän ei tule muita ;) No onneks niitä TAVOITTEITA en ollut kirjoittanut ylös, joten ei ottanut niin paljoa päähän kun huomasin ettei suunnitelmista loppupeleissä tullut SUORITETTUA kuin murto-osa. No ainakin tuli mökkeiltyä niin kuin haaveilin ja kavereidenkin kanssa tehtiin edelliskesänä suunniteltu reissu Ahvenanmaalle.

Ajatuksia ja tietoa niin treeneistä kuin ravinnosta on sen verran kertynyt kuukausien aikana, ettei seuraavaan kirjoitukseen tule vastaavaa taukoa. Nyt kuitenkin tyrehdytän tämän tekstin tulvan odottamaan seuraavaa kertaa! :)



* Maaretti


sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Olkaraamit kohdillaan...

Bailey Shuck, North Americans 2011 overall physique voittaja.
(kuva: rxmuscle.com)

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Can't worry 'bout the past 'cause that was yesterday..2010

Nää oli loistavia hetkiä kisoihin valmistuessa; pose-treenit, joka sunnuntai - sama aika sama paikka :), vaikka muistan kyllä että joskus tuntui tuskalliselta väännellä ja käännellä ja yrittää pullistella, oikein mukavia muistoja kuitenkin enimmikseen...

Asentoharjoituksia, n.10 viikkoa ennen 2010 SM-kilpailua:


Ja vapaaohjelman läpivienti, 7 viikkoa ennen 2010 SM-kilpailua:


Kohta pääsee onneksi nauttimaan kisatunnelmista edes katsomosta käsin kun syksyn kilpailut lähestyvät!

<3 Emma


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Aivot.

Aivokemikaalit, oletko koskaan miettinyt asiaa? Oletko miettinyt Miksi väsyttää vaikkei näennäistä syytä ole? Miksi joskus on ihan "kikseissä" ja joskus taas ketutuksen multihuipennus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta?
Onko se kemiaa?

Netistä löytyy "The Bravermans test", jonka avulla voit aluksi selventää hieman, mikä on luontaisesti dominoiva aivokemikaalisi joka selventää myös melkolailla toiminta ja ajatusmallejamme. Testin kakkosvaiheessa selviää sitten taas mistä Sinulla on eniten puutetta! Testin tekoon tuhraantuu muistaakseni noin 15-20 minuuttia. Testin lopussa saa myös ohjeita miten boostata lisäravinteiden avulla omaa vajausta.

TÄSTÄ TESTIIN!

Itse olen testin perusteella dopamiini ja asetyylikoliini dominantti (melkein tasapisteillä) ja sitten taas GABA:n muodustumisessa on melko selkeästi ongelmia/vajavaisuutta.

Kaisa on myös kirjoittanut aiheen tiimoilta hiljaittain blogissaan, mm. näin:  "Asetyylikoliinin määrän väheneminen on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, kuten diabetekseen, dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Asetyylikoliini on kaikkein aktiivisin aivojen hippokampuksessa ja hypotalamuksessa, joissa myös mm. insuliinia valmistetaan. Useilla Poliquinin kursseilla Alzheimerin taudin yhteydessä on mainittu myös vatsahappotaso – kun vatsahapon tuotanto reistaa ja sen määrä vähenee, saavat myös aivot vähemmän ravinteita."

Charles Poliquin on myös julkaissut Brain Nutrition -nimisen audion, olen tuon itse kuunnellut ja suosittelen kaikille joita suorituskyvyn maksimointi kiinnostaa, hinta ei näytä olevan ylitsepääsemätön audion tietomäärään suhteutettuna :).

-Emma

(Kuva: weheartit.com)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

PIÄNI!!

Hulvaton, pisti hymyilyttämään! :)



Kurpitsan elämäntehtävä on tulla syödyksi, näin Äiti lohdutti.

tiistai 2. elokuuta 2011

Sä teet valinnat, ja sun valinnat tekee Sut.

Onko olemassa oikeaa tai väärää / hyvää ja pahaa? Luin tämän ajatuksen kehonrakentaja Krista Schausin blogi tekstistä
"there is not good or bad in life, just our choice and whether it is in line with our goals and our "true self". "

Millaisia valintoja teit tänään? Tukivatko valintasi tavoitteitasi ja todellista Minääsi? (mikäli olet onnekas ja sen jo löytänyt!)
Tämä on aika hyvä "harjoitus" kun miettii nopsasti läpi päivän aikana suoritetut (käytännön tai ajatustason) toimet. Tässä mun tekemät valinnat tältä päivältä:
Aloitin päiväni parhaaksi kokemallani tavalla, rauhallisesti syöden laadukasta ravintoa ja nostaen mielihyvä hormonit (ainakin hetkeksi) kattoon juomalla _Hyvää_ kahvia. Näin päivä saa mukavan positiivisen startin, ei tietoakaan sykkivästä ohimosuonesta heti aamutuimaan, ei kiitos. :)
Seuraavaksi suuntasin salille jossa tein onnistuneen jalkatreenin, tämä edesauttaa unelmaani jossa olen lihaksikas typykkä! ;)
Päivällä tapasin työtoveriani Annea keskustelun ja mittauksien merkeissä, tämä on sosiaalisesti tärkeää, kuten myös ammatillisesti; on tärkeää että teemme itsellemmekin Biosignaturea säännöllisesti.
Tapasin muutamia asiakkaitani ja heidän kanssaan vietetystä ajasta jäi minulle oikein hyvä ja rauhallinen sekä onnistunut mieli!
Illalla, ajatusten möyhentäessä pääkoppaani, melkein ahdistuksen partaalla tein hyvän päätöksen poistua neljän seinän sisältä ja viettää laatu-aikaa fillarin selässä toisin kuin jäädä vellomaan ajatuksieni vietäviksi. "Ylimääräisen liikunnan" Ilo alkaa löytyä, vihdoinkin. :)
Valitsin myös kirjoittaa vihdoinkin tänne blogiin koska uskon sen tuovan lisää hyvää fiilistä ja onnistumisen tunnetta.

Hyvin valittu. Miten Sä valitsit tänään?

"...everything that has occurred or will occur in your life is the result of a choice or series of choices you’ve made. Everything from what to wear, what to think, how to act, where to go, who to believe, who to love, what to focus on, what type of mental attitude you’ll have and on and on and on. Truly everything is a result of your ability to choose.....
We are only held back from the things that we truly desire in life, by the choices we make on a daily basis. Most choose to make excuses and blame others for their poor results in life or in business and remain where they are right now, not realizing that if they would ask a few more questions about their previous choices, they might be able to propel themselves to exactly the amount of success they desire. Notice that making the excuses and blaming others is also a choice. "


<3 Emma

Up.

Kynnys bloggaamiseen on nyt kauhean korkeaksi, mikä on typerää, kirjoittaminen kuitenkin käväisee usein mielessä. Mietin, mitkä aiheet olisivat kiinnostavia, mitä tykkään lukea muiden blogeista? - Ihan jokapäiväsiä, arkisia mietteitä ja juttuja, oivalluksia..

Tuntuu että paljon asioita tulee tapahtumaan, sanotaanko vuoden sisällä, pyörät pyörii. Minän ja mielipiteiden muodostus on jatkuvasti työnalla, ei välttämättä tietoisesti, muuten vaan alitajunnassa. Täten jollain tapaa keskeneräisten ajatusten jakaminen tuntuu epämukavalta, vai olisiko (taas) kyse hieman liiallisesta itsekritiikistäkin epäoleellisten asioiden äärellä..

Mietin onko tämä blogi minulle sitten mieluisin kirjoittelupaikka? välillä mietin, että voisin sanoa hyvästit tälle, ja toisaalta pidän tästä blogista paljon, ehkä tämä on ollut paikkani niinä hetkinä kun elämässäni on tapahtunut isoja muutoksia, esimerkiksi viime vuoden keväänä. Ehkä saan taas lähiaikoina suollettua jonkinlaista ajatuksenvirtaa, vähän ajatus-detoxia, voisi tehdä vallan hyvää. :)

Niin, eipä mulla muuta, tuntui vain siltä että haluan saada tänne jotakin aikaiseksi!



<3 Emma



lauantai 9. heinäkuuta 2011

Poliquin metodit + bodaus?

..Ben Pakulski kertoo!



Ben bloggailee Flexonlinella, tässä muutaman entryn lukemisen jälkeen blogi vaikuttaa varsin, virkistävältä! =)

"...How neurotransmitters affect growth, or how your adrenals control cortisol; you all know about cortisol right? How about how the food you eat every day can instantly increase estrogen and cortisol levels and completely halt growth? How about how much training is the right amount for growth? Sets, reps, fast, slow, full, partials? There are so many factors to consider.
Learning about these little subtleties is what I love doing! How can I improve my performance, recovery and growth even 1% and sometimes 50%? As I have recently mentioned in part 1 of this blog, the approach I take is that an athlete is an athlete. We all have very similar needs and requirements for optimal performance and recovery.

...the faster I can recovery, the more time I spend being anabolic. Everyone knows someone who can train as hard or harder than most people, and doesn’t really get sore. Chances are they have a greater capacity for growth because they can train again sooner and stimulate more new growth.
The question then becomes, how do I know what factors set these people apart and where do I find how to change these variables.....

....Training at an elite level affects a lot more than just the obvious things that you can see or feel.
One factor that I find to be THE most important aspect of recovery is inflammation. It is absolutely essential to be aware of inflammation and do everything in your power to reduce it and keep it under control. It has been said that 60% of all human ailments and health conditions are a direct result of inflammation.
.....It might be from training, allergic reactions to food, sudden blunt trauma, repetitive strain on a muscle, ligament or joint, etc.

.....It makes sense then, that if I can help to speed up the healing of the inflamed tissue, I will more quickly be able to train, with less inhibition and less pain!"

-Emma