Eilen tullessani kotiin huomasin ettei liesi toimi, míkä odottamaton este. No onneksi olen koostanut ruokavalion siten etten liettä tarvitse kuin kananmunien keittoon ja toiseksi onneksi olin niitä keittänyt kennon juuri edellis iltana. Tänä aamuna parkkeerasin pyörän salin eteen ja höyläsin innokkaasti korttia lukijaan avatakseni oven, innokkaammin ja innokkaammin, paniikissa, kettuuntuneena. Ei toiminut... olin 100 varma että magneetti on vaan mennyt rikki. Itsestähän sitä syytä etsitään viimeisenä!
No tänään päivällä selvisi että asuin kadullani on kaasunjakelu häiriö ja salikortin toimimattomuus selvisi sillä että vuosisopimus oli umpeutunut. Eli ei mitään sen vakavempaa tällä kertaa. Mutta vielä mainittakoon että jos olisin esim. dieettiviikolla 15, ja ruokavaliossani olisi useampi ateria joka vaatisi hellan käyttöä, olisi tämä tekstin alkupuolikas ollut hieman eri tapaan sävytetty! Lihavat on vielä lepposiii.
Eli kaiken A ja O on erottaa henkinen ja fyysinen väsymys, hyväksyä fyysinen uupumus niin kauan kunhan se ei ala pahemmin vaikuttaa henkiseen puoleen, ainakaan pidemmän aikaa. Luottaa siihen että huomen aamulla aurinko nousee, maailma on taas paljon kauniimpi, jalat virkeämmät ja mieli fressimpi!
Tällä kertaa kuvia sunnuntailta, viimeinen punnitsematon ateria ja take away kermalla. kahvi maistuu nykyään (vielä) paljon paljon paremmalta kun sitä juo kerran pari viikossa, siitä hetkestä tulee merkityksellisempi.
-E
Kivakiva biisi..
2 kommenttia:
Jumaleissön tuli nälkä,ku näin ton sun mättös :PPPP njammmsss
Ei se pahaa kyllä ollut!;) Lohta, salaattia cashew:lla ja turkkilaisella jogurtilla!
Lähetä kommentti