muistelmia part 2

Kisat on tältä erää tosiaan kisattu ja paluu arkeen ja kauan odotettuun kasvukauteen on alkanut.. kovin leppoisasti tuo paluu kuitenkin tapahtuu kun lepoa tuolle kropalle on jossain määrin vielä annettava. Ihan fiksua sekin..lihas kun voi kuulemma kasvaa levossakin..?!?! Menee vähän turhan helpoksi hommaksi:D Nyt kun näistä parin päivän höpöhöpö jumpista ei ole paljon kerrottavaa ja suurempia ajatuksia eikä tuleva treenipainotus ole vielä mustana valkoisella niin palataampa vielä tuohon pm- kisa viikonloppuun...

Viikko kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava kun sen sai viettää rakkaan kisakumppanin seurassa koomaillen ja valmistautuen kohti koko dieetin viimeiseen etappiin. Molempien kisavalmistelut poikkesi melkoisesti ja olikin ihan hauska seurata miten eri metodit toimi kullakin..Omalla kohdallani vedettiin riskillä hieman aikaisempien tankkauksien tavoista poiketen toisenlainen kokeilu, koska oman pienyyteni ansiosta ei ollut periaatteessa mitään hävittävää. Riski omaksi ilokseni kannatti ja lihasta saatiinkin edes vähän täytettyä..hieno oppia kropastaan jotain uutta!:)

Perjantai päivä meni omalla osaltani reilusti tankkaillen ja Emmalla taasen lähes päinvastoin..vaikka toinen ymmärtää toisen syömisen täysin, oli välillä surku mieli syödä "onnesta soikeena" vatsaa täyteen kun toinen nauttii ruokaa alle kolmasosan omaani verrattuna... mutta kylläpä se Emman "kärvistely" tuottikin upeaa tulosta:) Ennen kisakokoukseen lähtöä saimme ensimmäisen värikerroksen päällemme ja siskoni tuli hämeestä huoltajan rooliin lähes pakotettunaasti täydentämään Emman yksiötä yhdeksi yöksi. Mankut ja extra-annokset 5-thp:tä vatsassa siirryimme aikasin nukkumaan...eihän se uni sieltä kuitenkaan meinannut tulla...Jostain syystä.

Lauantaina sitten heräsimmekin puoli neljän maissa laittamaan itse alusta alkaen meikkiä ja hiuksia lavakelpoisiksi.. siinä sitä olikin tekemistä... Sisko joutui vähän auttamaan oman pääni kuntoon saamisessa ja sitä riemua Emma kuuntelinkin hymyssä suin vierestä... Pääsimme hyvissä ajoin kuitenkin kisapaikalle ja saimme raivattua mukavan tilan takahuoneesta..heti jääkaapin vierestä, joka täytettiinkin herkuista:) Vaikka aikaa oli reilusti käytettävissä tulikin yhtäkkiä kuulutus meitä koskien eli lavalle meno oli edessä muutaman minuutin kuluttua. Tuossa vaiheessa liimailimme vasta biksuja eikä esim öljyistä saati pumppailusta ollut vielä tietoakaan... jotenkin saimme itsemme lavakuntoon ajoissa.. Lavalla olosta olisi todella pitänyt nauttia kuin viimeistä päivää, koska finaalipaikasta ei todellakaan ollut mitään varmuutta, mutta kaiken sen alku kiireen keskellä jäi se lopullinen riemu lavalta takahuoneeseen.. Finaalipaikkojen tuloksia odotellessa höpöttelimme kisakumppaneiden kanssa niitä näitä.. Kun finaalipaikat molempien osalta varmistui, olo oli melko huojentunut ja onnellinen..en todellakaan osannut kuvitella, että pääsemme syksyn viimeisen kisan finaalinkin jakamaan yhdessä lavalla..niin siinä kuitenkin kävi..Huikeaa:)

Muutaman tunnin odottelu kisapaikalla meni yllättävän nopeasti ja siskoni hääräili ympärillä korjaillen meikäläisen kynsiä, meikkiä ja hiuksia ja saipa jalat monen viikon edestä terapiaakin tuona aikana..luksusta:) Emman huoltaja niin ikään hääräili ja touhuili ympärillä... tosin mekkeihin, kynsiin tms. hän ei osallistunut;)

Vapaaohjelman esittäminen tuntui kerrankin menevän edes vähän sinnepäin mitä sen pitäisi olla..elikä harjoitus tuottaa tulosta..kisakokemusten mukana kasvanut esiintymisvarmuus on ollut todella tervetullutta:)

Palkintojen jaon jälkeen suuntasimmekin onnesta huojentuneen Emman kanssa suoraan jääkaapin luokse ja aloitimme kauan odotetun herkuttelun, jota EI kukaan yrittänyt rajata tällä kertaa missään määrin;) Emma oli tosin päässyt herkkujen kimppuun jo aikaisemmin...karkillakin kun voi saada viimeisen silauksen parempaa kuntoa ajatellen...:)

Pienen eväspussin kanssa siirryimme katsomaan rakkaita kotitukijoitamme ja sen jälkeen kermakahvit huiviin ja katsomoon seuraamaan kisoja...

Kisojen jälkeen jatkoimme pohjattomien mahojen kanssa ravintolaan...pitsa täyttikin typykät noin puoleksi tunnitksi ja suht lyhyellä kotimatkalla poikkesimmekin jädelle ja karkkikauppaan..Emman luona sitten syötiin, syötiin ja syötiin...Ja pitihän sitä piipahtaa vielä grillilläkin nopeesti...Kylläpä uni tuli helposti!!!:D Seuraavan päivän otoksia gb:ltä:



















Vielä jäi paljon sanomatta ja fiilistelyä voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt on pakko siirtyä sängyn pohjalle tekemään päivän paras ja tärkein SUORITUS eli nukkuminen.

*M* alias tressaaja