Kropan vastarintaa ja vähän muutakin....

Törmäsin tuossa muutama päivä sitten mielenkiintoiseen tekstiin erään treeniystäväiseni duunipaikalla. Lause meni suurin piirtein seuraavanlaisesti: Jos sinulla ei ole nyt aikaa syödä hyvin, liikkua ja rentoutua niin toivottavasti sinulla on aikaa sairastaa myöhemmin”. Hyvin todettu ja mitä enemmän asiaa miettii sitä enemmän ymmärtää lauseen pointin.
Aika tosiaan on välillä ollut kortilla ja viime kirjoituksestakin on sen vuoksi vierähtänyt melkoisesti kun sitä tekemistä ja velvoitteiden hoitamista on ollut riittämiin pikkutunneille asti ilman tätä tietokoneen ihmeellistä maailmaa. Harmi sinänsä..Täällä kun on kaikkea mielenkiintoistakin:) Olen kehitellyt upean taidon kerätä itselleni stressiä ihan tavallisen arjen pyörittämisestäkin ja nyt olenkin sitten päässyt viimeisen päälle nauttimaan tuon ihanan ominaisuuteni antamista ”eduista” . Tukka on harventunut puoleen siitä, mitä se oli kisadieetin päätyttyä ja vatsa on aran tuntuinen jatkuvasti ja sen kautta koko kropan toiminta on muutenkin enemmän ja vähemmän epäkunnossa. Taas kerran on onneksi ollut ympärillä ihmisiä, joilta saa tietoa, miten tämänkin ongelman kanssa tulisi edetä. Tietysti oma mielenkiinto hyvinvointiaan kohtaan on myös suuressa roolissa tässikin asiassa.. you know. Suhteellisen reipas painon nousu on tietysti yksi varsin suuri tekijä mikä on myös varmasti buustannut tuota kropan balanssin ”fakkaamista” koska ruoka-aineet eivät ole olleet lähelläkään sitä viljatonta-sokeritonta- lisäaineetonta- alkalisoivaa jne ruokaa niin usein kuin OLI suunnitellut. Valitettavasti. Kropan reagointi tuohon kaikkeenon ihan looginen ja olenkin miettinyt monesti mihin kaikkeen kroppa oikeasti pystyykään!! Ja koska en usko apteekin tuovan apua ongelmaani on Emman ja Kaisa Jaakkolan antamat ohjeet huomattavasti miellyttävämpiä..myös kropalle.On varmasti muitakin, jotka ovat kärsineet stressin aiheuttamista ongelmista, tiedostamattaankin, joten muutaman vinkki on varmasti paikallaan myös heille.

Elikä eri magneesiumin lähteitä on lisättävä, ne vatsaystävällisemmät vaihtoehdot (ei siis oksidia vaikka se halpaa onkin:D), eri b-vitamiineja reippaasti lisää (onneks niitä on lisätty energia juomiin , joten no worries:D VITSI) ja itselleni hankin lisäksi yrttivalmisteen nimeltä yin builder, mikä on niin ikään vatsaystävällinen tressaantuneen kropan helpottaja. Vatsaystävällisiin kapseleihin tulisi muutenkin kiinnittää ihan jokaisen enemmän huomiota, nimittäin varsinkin niihen HALPOJEN kapselien sidos ja päällysaineet on monesti hyvinkin ”ei niin vatsaystävällisiä” ja kuormittavat entisestään maksaa ja kroppaa, mitkä ovat muutenkin koetuksella lisäaineiden yms. vuoksi. Markkinoiden halpojen omegoiden koostumuksesta puhumattakaan :S. Stressaantuneelle kropalle ravinnoksi sopii parhaiten mm. sosemainen ruoka, höyrystetyt kasvikset, vaalea kala ja smoothiet , joita vatsan on helppo käyttää. Monelle varmasti ihan selviä juttuja,edelleen, mutta muutamalle varmasti tässä on jotain uutta. Ja stressaavia ihmisiä tää maa on täynnä:D Tietty ohjeistus: älä tsessaa auttais myös kovasti, mutta en edes valmentajan käskystä oo pystynyt tähän vaikka kaikkien muiden hänen antamien ohjeistuksien mukaan olenkin toiminut hyvin tunnollisesti:)

Se siitä. Mitä viime vuodesta sitten jäi mieleen? En ihan Emman kaltaista peruusteellista pohdintaa EHDI käydä läpi (ainakaan vielä) :D mutta vuoteen kuului monen monta menetettyä kiloa ja muutama plussagrammakin sekä monta ihanaa ihmistä, jotka tuki ja auttoi tuon pitkähkön matkan aikana:) Oma suhtautuminen kroppaan on ollut koko tämän nopeasti vietetyn vuoden hyvinkin kriittinen ja toisinaan jopa vääristynyt. Esimerkiksi kisapäivänäkin tuntui siltä, että ylimääräistä löytyy kropasta vaikka millä mitalla vaikka tyttö taisi aika äärirajoilla mennä silloin (tämä on tosin monelle kisaajalle hyvin tuttua). Varsinkin SM- kisojen ja PM-kisojen välinen ajanjakso oli erittäin löysää liikunnalisesti. Eikä ihme, mutta siltikin sitä epäili, miten moisessa ”hengailussa” on mitään järkeä eikä tuota asiaa pohtiessa osannut ottaa levosta iloa irti, mikä olisi kropalle ollut varmasti suuri karhun palvelus eli tulos jälleen miinuksen puolelle! Lepohan on aivan yliarvostettua! Vuoteen mahtui myös hyvin monta onnistumisen ja epäonnistumisen hetkeä. Todella vedin ensimmäisen dieetin läpi kirkkaasti repsahtamatta kertaakaan. Pystyin käymään läpi asian, jota olen jälkeenpäin monesti ihmetellyt. Opin jotenkin tuntemaan oman rajallisuuteni ja antamaan jopa periksi. Kaikkeen kun ei todellakaan ole pakko pystyä. Ja olennaisinta oli oppia olemaan itselleen armollinen. Sen toteuttaminen on vieläkin välillä yllättävän hankalaa, mutta selkeää edistystä on jo tapahtunut! Kisojen jälkeinen kunnioitus itseään kohtaan katosi osittain hyvinkin pitkäksi aikaa. Sairas suhtautuminen ruokaan ajoi tämän sokerihiiren juurilleen ja sitä myöten sekä kehon että mielen tasapainolle sai sanoa hyvästit. Edelleen käyn päivittäin läpi, miten itsensä on oikeasti tähän tilanteeseen päästänyt, mutta jonkinkainen järki on kuitenkin tallella asenteen muutos on ollut paikallaan. Ja toisaalta kantapää opettaa parhaiten! Eipä tarvii jatkossa kokeilla:D

Päivityksen ei suinkaan ollut tarkoitus olla negatiivispainotteinen. Sitä on vaan ollut joskus aikoinaan vaikea uskoa, miksi ihmisillä se vaikein osuus onkin dieetin jälkeinen elämä. Ei tietenkään kaikilla. Onneksi niin:) Ja onhan sitä kaikkea mahtavaa dieetin päätyttyä tapahtunutkin kun aikaa on muille asioille enemmän, mutta mentaalisesti palautuminen ei tapahtunutkaan niin kuin oli suunnitellut. Onneksi itsestään oppii jotain uutta ja sitä osaa jatkossa suhtautua siihen paremmin sekä ainaiseen suorittamiseen:) Matka lihaisampaan ja hyvin voivempaan kroppaan jatkuu tänä vuonna viisaampana kuin ennen!:)

Yllä oleva kuva: http://www.iltasanomat.fi/terveys/N%C3%A4in%20selvi%C3%A4t%20stressist%C3%A4%20-%208%20neuvoa/art-1288336485101.html